Suomi voittoon ensimmäisessä cheerleadingin Suomi-Ruotsi maaottelussa

 

Suomi on voittanut tänään Vantaan Valtti Areenalla järjestetyn kaikkien aikojen ensimmäisen cheerleadingin Suomi-Ruotsi maaottelun.

Maaottelussa kilpailtiin 10 eri sarjassa ja kilpailijoita oli mukana yhteensä jopa 900. Sarjoissa, joissa oli mukana molempien maiden edustajia, kilpailtiin maaottelupisteistä. Suomi voitti maaottelun pistein 47–8.

Lisäksi kaikissa sarjoissa kilpailtiin perinteiseen tapaan myös sijoituksista. Suomesta nähtiin useissa sarjoissa joukkueita, jotka edustavat Suomea myös kesäkuun lopussa järjestettävissä lajin EM-kilpailuissa Skotlannissa. Ruotsalaisia joukkueita nähtiin naisten ja tyttöjen cheer-sarjoissa sekä naisten ja tyttöjen ryhmästunt-sarjoissa.

”Suomen joukkueilla oli tänään vaikeita ohjelmia, jotka onnistuivat hyvin. Ensimmäinen Suomi-Ruotsi maaottelu oli todella onnistunut ja oli hienoa nähdä, että kilpailuun osallistui näin iso joukko urheilijoita”, toteaa useissa maaottelusarjoissa päätuomarina toiminut Kristiina Kokko.

Naisten cheer-sarjaan osallistui 7 suomalaista ja 2 ruotsalaista joukkuetta. Sarjan voiton vei hallitseva Suomen mestari ja huhtikuun lopussa järjestetyissä MM-kilpailuissa pronssia voittanut helsinkiläinen HAC Elite. Hopealle sijoittui helsinkiläinen Golden Spirit Angels ja pronssille tuli PCT Flames Tampereelta.

Junioreiden cheer-sarjaan osallistui 8 suomalaista ja 1 ruotsalainen joukkue. Sarjassa kultaa voitti helsinkiläinen Golden Spirit Whitelighters. Hopealle sijoittui HAC jr. Elite ja pronssia saavutti Funky Team Wild Sparkles.

Naisten tanssisarjassa kultaa vei helsinkiläinen Funky Dance Team ja toiseksi sijoittui HAC Elegants. Junioreiden tanssisarjassa voittoon ylsi Turun Urheiluliitto Jaguars. Hopeaa voitti HAC Emotion ja pronssille sijoittui Northern Lights jr. Dance.

Cheer-sarjoissa kilpailtiin lisäksi myös aikuisten ja junioreiden sekajoukkueiden sarjoissa. Suurten joukkueiden lisäksi kilpailussa nähtiin myös pienryhmiä.

TULOKSET:

Cheer, naiset:

1. HAC Elite 267
2. GS Angels 247
3. PCT Flames 200

Cheer, sekajoukkueet:

1. HAC Xray 229
2. Funky Team Silverbacks 220
3. Jaguars Spirit Athletes Neptunus 195,5

Cheer, juniorit:

1. GS Whitelighters 256
2. HAC jr. Elite 251
3. Funky Team Wild Sparkles 217

Cheer, sekajoukkueet juniorit:

1. HAC Extreme 211,5
2. GS Devils 180,5

Tanssi, naiset:

1. Funky Dance Team 256
2. HAC Elegants 227

Tanssi, juniorit:

1. Turun Urheiluliitto Jaguars 216,5
2. HAC Emotion 213
3. Northern Lights jr. Dance 201,5

Paristunt:

1. TSC Renegades / Korpinen+Tevalin 199
2. TSC Renegades / Korpisaari+Viitala 180

Ryhmästunt, naiset:

1. HAC L.O.V.E. 235
2. HAC Elite 4 230
3. Funky Team Desire 222

Ryhmästunt, sekajoukkueet:

1. HAC Warriors 212
2. HCT Grenade 156

Ryhmästunt, juniorit:

1. GS Starlights 239
2. Spirit Shakin’ Snowflakes 231
3. HAC Junnu Eliitti 224

Ei lipunmyyntiä Valtti Areenan ovilla

Tulevana viikonloppuna 25.5.-26.5.2013 järjestettävissä kilpailuissa ei järjestetä lipunmyyntiä ovella.

Lippuja voi ostaa ennakkoon Menolipun ja Lippupalvelun Internet-sivuilta (www.menolippu.fi ja www.lippupalvelu.fi) sekä Menolipun ja Lippupalvelun puhelinpalvelun kautta. Lippuja tapahtumaan voi ostaa ja noutaa myös kaikista Lippupalvelun lippukaupoista R-kioskit mukaan lukien. Lippuja voi lunastaa klo 18.00 asti molempina kilpailupäivinä.

 

– Lauantai / Suomi-Ruotsi Maaottelu: aikuiset 15 €, lapset 10 €

– Sunnuntai / May Madness: aikuiset 13 €, lapset 10 €

– LA+SU molemmat päivät: aikuiset 25 €, lapset 15 €

Huom! Hintojen päälle lisätään mahdolliset palvelumaksut.

 

Tanssiparketti sijoittuu katsomosta katsottuna vasemmalle ja cheer-matto oikealle.

May Madness -kilpailu on loppuunvarattu. Mikäli varattuja lippuja ei lunasteta määräaikaan mennessä, ne palautuvat myyntiin. Tilannetta kannattaa seurata Menolipun ja Lippupalvelun nettisivuilla.

Tervetuloa katsomaan ja kannustamaan!

Ikimuistoinen MM-matka

Vuoden 2013 tanssimaajoukkue projekti huipentui luonnollisesti MM-kisoihin Orlandossa ja joukkueen saavuttamaan upeaan neljänteen sijaan. Seuraavan projektin alkua odotellessa voi palata vielä MM-matkan tunnelmiin oululaisen Sanna Takalahden blogikirjoituksen siivittämänä. Karsinnat ensi vuoden tanssimaajoukkueeseen järjestetään elokuussa, tarkkoja päivämäärätietoja luvassa piakkoin.
MM-kisamatkasta ja kotiinpaluustakin on kulunut jo muutama viikko, joten on hyvä hetki muistella tanssimaajoukkueen MM-projektin mahtavaa päätöstä eli kisamatkaa Floridaan!
Koko viime talven ja kevään pyöri mielessä vain yksi ajatus: MM-kisat. Viikko toisensa jälkeen treenitunnit lisääntyi ja jännitys kasvoi. Ohjelmakertoja kuvattiin sekä katseltiin viikoittain ja pienimmätkin virheet hiottiin pois. Oli mahtava nähdä miten jokainen tanssija kehittyi, otti vastuun omasta harjoittelusta ja treenasi sata lasissa. Välillä aika tuntui menevän aivan liian nopeasti ja välillä taas ei olisi millään malttanut odottaa pääsyä kisalavalle. Viimeisen maajoukkueleirin jälkeen koko joukkueella oli kuitenkin mahtava fiilis ja tunne, että nyt ollaan täysin valmiita kisalavalle ja ohjelma siinä kunnossa, että voimme ylpeinä lähteä edustamaan Suomea MM-kisoihin.
Kisamatka alkoi aikaisin maanantaiaamuna, jolloin Helsinki-Vantaan lentokentälle kokoontui joukko innosta pinkeitä likkoja. Peruuntuneiden lentojen tilalle oli saatu uudet lennot ja saatoimme huokaista helpotuksesta. Oli ihana päästä Floridan auringon alle fiilistelemään kisoja ja treenaamaan vielä viimeiset treenit ennen kisapäivää. Tiistaina ja keskiviikkona harjoittelimme kaksi kertaa päivässä. Aamulla treenit pidettiin paikallisella tanssisalilla ja iltapäivällä pääsimme treenaamaan kisapaikan lämmittelyalueelle. Ohjelmaan piti tehdä vielä muutamia muutoksia, sillä yhden tytön harmittavan loukkaantumisen vuoksi, nähtiin kisamatolla vain 13 tyttöä. Muutoksia oli onneksi ennakoitu jo viimeisellä maajoukkueleirillä ja ne tytöt, joita muutokset koskivat, olivat ehtineet valmistautua tulevaan jo etukäteen. Harjoituksissa hiottiin vielä kuvioita sekä liikkumisia, sillä juuri niiden harjoitteluun joukkueella oli vähiten aikaa, kun yhdessä koko joukkue treenasi vain leireillä. Tämän lisäksi keskityttiin esiintymiseen sekä ilmeisiin ja vain fiilisteltiin.
Torstaina oli vihdoin MM-kisojen avajaiset. Lämmittelyalue oli täynnä urheilijoita kymmenistä eri maista, jotka odottivat malttamattomina avajaisten alkua. Oli kiva päästä kulkemaan reitti lämmittelyalueelta aina kisalavalle saakka ja nähdä mitä seuraavana päivänä oli edessä. Katse hakeutui katsomoon ja sinne missä tuomarit tulisivat seuraavana päivänä istumaan. Fiilis oli samaan aikaan jännittynyt ja malttamaton! Illalla kokoonnuimme vielä joukkueen kanssa hotellin uima-altaalle laittamaan hiukset ja maalaamaan kynnet kisapäivää varten. Ennen nukkumaan menoa tehtiin vielä mielikuvaharjoitus valmentajien huoneessa, pakattiin laukut ja panikoitiin 😀 Tuntui uskomattomalta, että seuraavana päivänä koko projekti saataisiin päätökseen. Tavoitteeksi oli jo ihan alussa asetettu mitalisija ja pronssimitali oli hyvinkin realistinen tavoite. Nyt treenit oli treenattu ja päästiin vihdoin näyttämään mitä sillä treenillä oli saatu aikaan!
Kisapäivää edeltävä yö oli monella tytöllä ollut levoton. Saatiin onneksi nukkua melko pitkään, sillä kisasuoritus oli vasta puolilta päivin. Aamupalan ja laittautumisen jälkeen siirryttiin kisapaikalle. MM-kisojen aikataulu oli siitä mukava, ettei turhalle odottelulle (ja jännittämiselle 😉 ) jäänyt aikaa, vaan lämmittelyn ja puvun vaihdon jälkeen etenimme reipasta vauhtia lämmittelyalueen kautta kisalavan verhon taakse. Vaikka varmasti jokaista meistä jännitti, niin silti koko joukkueesta huokui varmuus sekä tunne, mistä oli puhuttu, että kuinka mahtava on päästä MM-matolle Suomen maajoukkueena. Nimenomaan joukkueena. Tästä porukasta oli hioutunut tämän yhteisen projektin aikana tiivis joukkue, joka teki hurjasti töitä yhteisen tavoitteen eteen. Lavalle päästyämme näki jokaisen naamasta ja ilmeistä, että nyt annetaan palaa 😀 Fiilis oli aivan mahtava ja jokainen nautti sydämensä kyllyydestä!! Pienistä virheistä huolimatta suoritus oli kaiken kaikkiaan hyvä. Varmasti olisimme pystyneet vielä hieman parempaankin, mutta tällä suorituksella tuloksena oli 4. sija. Jäimme kolmannesta sijasta ja tavoitteesta vain vaivaiset viisi pistettä, mutta voimme olla itseemme ja sijoitukseen tyytyväisiä. Vähän jäi siis hampaan koloon, mutta ehkä sitten ensi vuonna 😉
Loppuloma nautittiin auringosta ja shoppailusta. Lauantaina kävimme vielä yhdessä syömässä Hard Rock Cafessa ja saatettiin tanssimaajoukkueen MM-projekti päätökseen hamppareiden voimin. Kaiken kaikkiaan MM-projekti oli ikimuistoinen! Kiitos kaikille tytöille ja valmentajille.

– Sanna

Tanssimaajoukkue blogi | 20.5.2013 | Ikimuistoinen MM-matka

 

Vuoden 2013 tanssimaajoukkue projekti huipentui luonnollisesti MM-kisoihin Orlandossa ja joukkueen saavuttamaan upeaan neljänteen sijaan. Seuraavan projektin alkua odotellessa voi palata vielä MM-matkan tunnelmiin oululaisen Sanna Takalahden blogikirjoituksen siivittämänä. Karsinnat ensi vuoden tanssimaajoukkueeseen järjestetään elokuussa, tarkkoja päivämäärätietoja luvassa piakkoin.

MM-kisamatkasta ja kotiinpaluustakin on kulunut jo muutama viikko, joten on hyvä hetki muistella tanssimaajoukkueen MM-projektin mahtavaa päätöstä eli kisamatkaa Floridaan!
Koko viime talven ja kevään pyöri mielessä vain yksi ajatus: MM-kisat. Viikko toisensa jälkeen treenitunnit lisääntyi ja jännitys kasvoi. Ohjelmakertoja kuvattiin sekä katseltiin viikoittain ja pienimmätkin virheet hiottiin pois. Oli mahtava nähdä miten jokainen tanssija kehittyi, otti vastuun omasta harjoittelusta ja treenasi sata lasissa. Välillä aika tuntui menevän aivan liian nopeasti ja välillä taas ei olisi millään malttanut odottaa pääsyä kisalavalle. Viimeisen maajoukkueleirin jälkeen koko joukkueella oli kuitenkin mahtava fiilis ja tunne, että nyt ollaan täysin valmiita kisalavalle ja ohjelma siinä kunnossa, että voimme ylpeinä lähteä edustamaan Suomea MM-kisoihin.

Kisamatka alkoi aikaisin maanantaiaamuna, jolloin Helsinki-Vantaan lentokentälle kokoontui joukko innosta pinkeitä likkoja. Peruuntuneiden lentojen tilalle oli saatu uudet lennot ja saatoimme huokaista helpotuksesta. Oli ihana päästä Floridan auringon alle fiilistelemään kisoja ja treenaamaan vielä viimeiset treenit ennen kisapäivää. Tiistaina ja keskiviikkona harjoittelimme kaksi kertaa päivässä. Aamulla treenit pidettiin paikallisella tanssisalilla ja iltapäivällä pääsimme treenaamaan kisapaikan lämmittelyalueelle. Ohjelmaan piti tehdä vielä muutamia muutoksia, sillä yhden tytön harmittavan loukkaantumisen vuoksi, nähtiin kisamatolla vain 13 tyttöä. Muutoksia oli onneksi ennakoitu jo viimeisellä maajoukkueleirillä ja ne tytöt, joita muutokset koskivat, olivat ehtineet valmistautua tulevaan jo etukäteen. Harjoituksissa hiottiin vielä kuvioita sekä liikkumisia, sillä juuri niiden harjoitteluun joukkueella oli vähiten aikaa, kun yhdessä koko joukkue treenasi vain leireillä. Tämän lisäksi keskityttiin esiintymiseen sekä ilmeisiin ja vain fiilisteltiin.

Torstaina oli vihdoin MM-kisojen avajaiset. Lämmittelyalue oli täynnä urheilijoita kymmenistä eri maista, jotka odottivat malttamattomina avajaisten alkua. Oli kiva päästä kulkemaan reitti lämmittelyalueelta aina kisalavalle saakka ja nähdä mitä seuraavana päivänä oli edessä. Katse hakeutui katsomoon ja sinne missä tuomarit tulisivat seuraavana päivänä istumaan. Fiilis oli samaan aikaan jännittynyt ja malttamaton! Illalla kokoonnuimme vielä joukkueen kanssa hotellin uima-altaalle laittamaan hiukset ja maalaamaan kynnet kisapäivää varten. Ennen nukkumaan menoa tehtiin vielä mielikuvaharjoitus valmentajien huoneessa, pakattiin laukut ja panikoitiin 😀 Tuntui uskomattomalta, että seuraavana päivänä koko projekti saataisiin päätökseen. Tavoitteeksi oli jo ihan alussa asetettu mitalisija ja pronssimitali oli hyvinkin realistinen tavoite. Nyt treenit oli treenattu ja päästiin vihdoin näyttämään mitä sillä treenillä oli saatu aikaan!

Kisapäivää edeltävä yö oli monella tytöllä ollut levoton. Saatiin onneksi nukkua melko pitkään, sillä kisasuoritus oli vasta puolilta päivin. Aamupalan ja laittautumisen jälkeen siirryttiin kisapaikalle. MM-kisojen aikataulu oli siitä mukava, ettei turhalle odottelulle (ja jännittämiselle 😉 ) jäänyt aikaa, vaan lämmittelyn ja puvun vaihdon jälkeen etenimme reipasta vauhtia lämmittelyalueen kautta kisalavan verhon taakse. Vaikka varmasti jokaista meistä jännitti, niin silti koko joukkueesta huokui varmuus sekä tunne, mistä oli puhuttu, että kuinka mahtava on päästä MM-matolle Suomen maajoukkueena. Nimenomaan joukkueena. Tästä porukasta oli hioutunut tämän yhteisen projektin aikana tiivis joukkue, joka teki hurjasti töitä yhteisen tavoitteen eteen. Lavalle päästyämme näki jokaisen naamasta ja ilmeistä, että nyt annetaan palaa 😀 Fiilis oli aivan mahtava ja jokainen nautti sydämensä kyllyydestä!! Pienistä virheistä huolimatta suoritus oli kaiken kaikkiaan hyvä. Varmasti olisimme pystyneet vielä hieman parempaankin, mutta tällä suorituksella tuloksena oli 4. sija. Jäimme kolmannesta sijasta ja tavoitteesta vain vaivaiset viisi pistettä, mutta voimme olla itseemme ja sijoitukseen tyytyväisiä. Vähän jäi siis hampaan koloon, mutta ehkä sitten ensi vuonna 😉

Loppuloma nautittiin auringosta ja shoppailusta. Lauantaina kävimme vielä yhdessä syömässä Hard Rock Cafessa ja saatettiin tanssimaajoukkueen MM-projekti päätökseen hamppareiden voimin. Kaiken kaikkiaan MM-projekti oli ikimuistoinen! Kiitos kaikille tytöille ja valmentajille.

– Sanna

Palattuaan Suomeen, tanssimaajoukkue kukitettiin lentokentällä liiton edustajien toimesta.

 


Tuomariblogi | 15.5.2013 | Maailman parhaat – raportti Cheerleadingin MM-kilpailuista 2013

Anne Achté

Huhtikuun lopussa maailman parhaat cheerleadingjoukkueet kokoontuivat taas Orlandoon, Yhdysvaltojen Floridaan testaamaan taitonsa maailman muiden huippujoukkueiden kanssa. MM-kilpailut ovat myös kansainvälisille cheerleading-tuomareille vuoden päätapahtuma.

Suomen Cheerleadingliiton Tuomarivaliokunta lähettää halukkaiden suomalaisten ICU-koulutettujen tuomarien hakemukset International Cheer Unionille tammikuussa. Etukäteen ei tiedetä, kuinka monta suomalaistuomaria mukaan valitaan; tänä vuonna kutsun saivat Heidi Idman, Merja Maijala ja Anne Achté. Pätevyydestä tai sen puutteesta eivät suomalaistuomarien valinnat jää kiinni, sillä täytyy olla realisti: urheilussa on mukana paljon myös valtapolitiikkaa. Suomen cheerleadingin yleinen kova taso ja pitkät lajiperinteet ovat taanneet toisaalta sen, että olemme pienuudestamme huolimatta saaneet aina kisoihin mukaan useamman tuomarin. Suomihan oli ensimmäinen maa, jossa ICU-tuomareita koulutettiin vuonna 2008, sillä kokeneet ja pätevät suomalaistuomarit olivat ICU:n amerikkalaiskouluttajille samalla sopivia koulutusmateriaalin koekaniineita.

KUVA: Suomalaistuomarit MM-kisamatolla HP Field Housessa.

Hyvä puoli Floridassa järjestetyissä kisoissa on tietysti ilmasto. Jos lähtee paikalle pari päivää kisoja ennen, voi matkaan yhdistää ripauksen myös lomailua. Tosin pitkä matka tarkoittaa aina myös lomapäivien anomista palkkatöistä, ja MM-tuomaroinneista ei palkkaa saa. Päinvastoin ylimääräinen lomailu, auton vuokraaminen ja muut kulut helposti kuluttavat henkilökohtaista kassaa. Oma osansa on tietysti myös shoppailulla, sillä kisapaikan eli Disneyn alueen lähellä on parikin hyvää outlet-ostoskeskusta.

Kisoihin valmistautuminen on vähän onnenkauppaa, sillä tuomarit eivät tiedä etukäteen, mitä sarjoja he pääsevät arvostelemaan. Sääntökirja on siis tunnettava perinpohjin jo hyvissä ajoin. Arvosteltavat sarjat kerrotaan tuomareille vasta kisoja edeltävänä iltana, cheer- ja tanssituomareiden palavereissa. Jotka muuten ovat samaan aikaan, koska maailmalla ei sekä cheerin että tanssin taitavia tuomareita juurikaan ole, mitä nyt jokunen suomalainen… Koska tuomareita on paljon ympäri maailmaa, jollekulle saattaa käydä niin että matkustaa tuhansien kilometrien päähän kisoihin arvostellakseen vain yhden tanssituplasarjan. Ei kovin mieltäylentävää, mutta onneksi suomalaisia on toistaiseksi tarvittu useampiin sarjoihin.

Varsinaiset kisapäivät alkavat sitten avajaisseremonian harjoittelulla: lavalle on käveltävä täsmälleen oikealla tahdilla ja oikeaan paikkaan. Tänä vuonna naispuolisilla tuomareilla oli kisa-aamuna myös pientä askarreltavaa, sillä viralliseen pukeutumiseen kuului sininen kaulaan sidottava silkkihuivi. Pieni yllätys oli myös tuomaripöytien sijoittelu – pöydät olivat aivan kisa-areenan takalaidassa, joka vaatii kyllä erinomaisen hyvää näkökykyä stunttikäsien sijoittelun havainnoimisessa tai ilmeikkyyden arvostelemisessa.

Ja sitten päästään vihdoin asiaan! Ensimmäisen kilpailijajoukkueen jälkeen haetaan vielä tuomariston linjaa, mutta pian sitä pääsee tuttuun, huumaavaan flow-tilaan: mahtavat kierteet, hyvä synkro, olipa yllättävä visuaalinen tehoste! Jokaiselle kisajoukkueelle toivoo parasta mahdollista onnistumista, ja pokerinaama on pidettävä noloimmissakin epäonnistumisissa. Joukkueita järjestellään lennossa uudelleen, kun lämmittelyalueella havaitut kielletyt liikkeet on muutettava ennen lavalle astumista. Kaksi paneelia arvostelee omia sarjojaan vuorotelleen – kynät ja laskimet suhisevat – nyt täytyisi ehtiä katsoa miten toisessa sarjassa kisaava Suomen maajoukkue onnistuu, kääk, meneekö hyvin loppuun asti, mahtavaa, hyvä Suomi!! – ja seuraava oman sarjan joukkue lavalle.

Ja sitten yhtäkkiä kisat ovat ohi. Taas on uusia kansainvälisiä tuttuja, ja vanhojen tuttujen kanssa on päivitetty kuulumiset. Muiden suomalaisten liiton edustajien kanssa ehtii illalliselle, kisakokemuksia puidaan puolin ja toisin. Tuliko jotain uutta, mitä sääntöjä tai käytäntöjä Suomen kannattaisi muuttaa, miten taataan Suomen menestyminen jatkossakin. Ja sitten tulee tekstiviesti, että Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja haluaisi henkilökohtaisesti onnitella mitalijoukkueita. Vau! Tämä menestys on meidän kaikkien.