SCL palkitsee vuoden parhaita cheerleadingtoimijoita

Suomen Cheerleadingliitto jakaa ensimmäistä kertaa historiassaan vuosipalkintoja peräti 11 palkintokategoriassa SM-kilpailujen yhteydessä 13.6.2021. Tulevina viikkoina Suomen Cheerleadingliitto kertoo lisää Internet-sivuillaan ja sosiaalisen median kanavissa palkitsemiskategorioista ja julkaisee ehdokkaita palkintojen saajiksi.

Suomen Cheerleadingliiton jäsenseurat pääsevät ehdottamaan palkittavia tahoja neljässä eri kategoriassa, jotka ovat vuoden seuratoimija, vuoden valmentaja, vuoden joukkue ja vuoden harrastejoukkue. Vuoden seuratoimijan ja vuoden harrastejoukkueen valitsevat lopulta SCL:n aluevastaavat, kun taas vuoden valmentajan ja vuoden joukkueen valitsevat liiton jäsenseurat. Kaikissa neljässä kategoriassa suoritetaan seurojen esitysten perusteella esikarsinta, josta lopulliseen äänestykseen etenee kolme ehdokasta. Esikarsinnat kategorioissa suoritetaan Suomen Cheerleadingliiton hallituksen määrittämin tavoin.

Lista kaikista palkintokategorioista:

  • Vuoden all girl -urheilija
    esittäjä: maajoukkuevalmentajat, valitsija: SCL:n hallitus
  • Vuoden coedurheilija
    esittäjä: maajoukkuevalmentajat, valitsija: SCL:n hallitus
  • Vuoden cheertanssiurheilija
    esittäjä: maajoukkuevalmentajat, valitsija: SCL:n hallitus
  • Vuoden seuratoimija
    esittäjä: SCL:n jäsenseurat, valitsija: SCL:n aluevastaavat
  • Vuoden harrastejoukkue
    esittäjä: SCL:n jäsenseurat, valitsija: SCL:n aluevastaavat
  • Vuoden valmentaja
    esittäjä: SCL:n jäsenseurat, valitsija: SCL:n jäsenseurat
  • Vuoden joukkue
    esittäjä: SCL:n jäsenseurat, valitsija: SCL:n jäsenseurat
  • Vuoden seura
    esittäjä: SCL:n toimisto, valitsija: SCL:n hallitus
  • Vuoden cheerkunta
    esittäjä: SCL:n toimisto, valitsija: SCL:n hallitus
  • Vuoden esikuva
    esittäjä: SCL:n toimisto, valitsija: SCL:n hallitus
  • Vuoden cheerteko
    esittäjä: yleisö, valitsija: yleisö

Tulevina viikkoina kannattaa seurata tarkkaan Suomen Cheerleadingliiton tiedotuskanavia, joilla kerrotaan palkitsemisten etenemisestä.

Cheerleadingin ilolle ei ole yläikärajaa

Pyramideja, heittoja, akrobatiaa, yhdessä tekemistä, toisten kannustamista, kovaa fyysistä kuntoa, vahvaa keskittymistä ja omistautunutta harjoittelua. Kaikkea tuota näin, kun katsoin cheerleadingista kertovaa dokumenttia vuoden 2020 tammikuussa. Oma ikä jo lähempänä neljääkymmentä kuin kahtakymmentä harmittelin, miksi ihmeessä en ollut aiemmin tutustunut tähän lajiin, jossa vaikutti olevan kaikki elementit, joita ihminen vaan voi harrastukselta ja urheilulta haluta. Kunnes päähäni hiipi ajatus siitä, josko vielä ei ollutkaan liian myöhäistä.

Löysin pian tietoa, että myös aikuisena voi aloittaa cheerleadingin, eikä mennytkään montaa viikkoa, kun löysin itseni Helsinki Athletics Cheerleading -seuran (HAC) alkeisjoukkueen harjoituksista. Se oli rakkautta ensitreeneistä. Tunne oli sama, kuin ensimmäisillä tanssitunneillä 10-vuotiaana ja tanssin parissa vierähtikin seuraavat 15 vuotta. Mutta millaista sitten on aloittaa cheerleading aikuisena tai palata nuorena harrastamansa lajin pariin? Mitä siellä treeneissä oikein tapahtuu ja entä, jos laji vie mukanaan ja on päästävä kisamatolle näyttämään taitojaan?

 

Aikuisena cheerleadingin pariin

Vaikka cheerleading mielletään usein nuorten opiskelijoiden ja etenkin tyttöjen lajiksi, voi cheerleadingin oikeasti aloittaa ihan missä iässä tahansa ja erityisesti miehiä jopa kaivataan rohkeammin lajin pariin. ”Meillä Oulussa Northern Lights Cheerleading -seurassa nuorimmat harrastajat ovat kolmevuotiaita ja harrastajia riittää klassikkoikäisten sekä uusien harrastajien joukkueessa aina jopa 60 vuoden ikään asti, yläikärajaa ei ole”, kertoo Norther Lights Cheerleading -seuran (NLC) valmentaja Olga Leuanniemi.

Aikuisille ei ole mitään taustavaatimuksia, mutta toki kaikesta urheilutaustasta on hyötyä taitojen oppimisessa. Esimerkiksi joukkuelajit tuovat arvokasta kokemusta yhdessä treenaamisesta. ”Jos on käynyt salilla, on lihakset varmasti hyvässä kunnossa, tanssin kautta on ehkä oppinut hyvän rytmitajun ja voimistelusta, telinevoimistelusta, akrobatiasta ja sirkuksesta on luonnollisesti hyötyä akrobatian opettelussa. Olen kuitenkin tavannut aikuisurheilijoita, jotka eivät ole koskaan harrastaneet mitään liikuntaa ja innostuneet cheerleadingista ja ovat nykyään todella urheilullisia. Kaiken voi oppia!” rohkaisee Heli Kortesalmi, HAC:n valmentaja ja entinen cheer-urheilija.

 

Kuvassa viiden henkilön nosto eli stuntti aukiolla. Kuvassa HAC:n joukkue. Nousijalla ylhäällä kädessään pokaali.
Kova treeni palkitsee ja onnistumisista saa iloa ja motivaatiota pyrkiä eteenpäin.

 

Cheerleadingin pariin kannattaa lähteä avoimella, energisellä ja rohkealla asenteella. Rohkeudesta on hyötyä tietenkin nousijalle, mutta myös pohjille eli nostajille, jotta uskaltaa kokeilla vaativampiakin stuntteja. Parhaimmillaan cheerleading ja sen onnistumiset sekä esiintymiskokemus tuovat rohkeutta ja itsevarmuutta myös muuhun elämään. ”Halu oppia uutta ja halu tehdä yhdessä on tärkeintä. Yksin tässä ei onnistu”, toteaa Heli.

 

 

Kurkistus cheerleading-treeneihin

Cheerleadingissa on kaksi alalajia, cheerleading sekä cheertanssi. Cheerleading on tunnettu korkeista heitoista ja nostoista sekä pyramideista ja akrobatiasta. Cheertanssissa taas treenataan tanssillisuutta ja motioneita eli lajille ominaisia liikkeitä, kuten cheerhyppyjä, piruetteja ja venyvyyksiä. ”Treeneissä huomioidaan joukkueen ikäjakauma ja esimerkiksi alkuverryttelyt ja lajiharjoittelu suunnitellaan niin, että jokainen pystyy omalla tasollaan varioimaan ja treenaamaan oikein ja turvallisesti”, kertovat turvallisesta treenaamisesta NLC:n Marmorit-joukkueen valmentajat Henna Hyvönen ja Emmi Pälvilä.

 

Kuvassa neljätoista joukkuelaista asetelmassa. Päällään heillä on mustat esiintymisasut ja käsissä valkoiset huiskat.
Oululainen Marmorit on cheertanssin aikuisjoukkue yli 20-vuotiaille.

 

Cheer-treenit on usein aika pitkät, 1,5-2 tuntia. Alussa lämmitellään hyvin ja tehdään lajia tukevia harjoituksia. Treenit rakennetaan osiin niin, että yhtä aluetta harjoitellaan vaikkapa puoli tuntia ja siten vaihdetaan. Kahdenkin tunnin treenit saattavat tuntua lyhyiltä, kun harjoittelu sisältää monta eri osa-aluetta: stuntit, stunttisarjat, hypyt, pyramidit, lihaskunto, ohjelman harjoittelu ja akrobatia. Montaa aikuista saattaa jännittää akrobatian tekeminen etenkin, jos siitä ei ole aiempaa kokemusta. Mikään pakko ei kenenkään ole heittää voltteja matolla, mutta akrobatiaa kannattaa kuitenkin harjoitella, ihan vaikka kuperkeikasta aloittaen. ”Ketään ei pakoteta tekemään mitään, mutta jos kyseessä on vain pelko eikä fyysinen rajoite johonkin liikkeeseen, voidaan lähteä liikkeelle helpomman version kautta”, rohkaisee Aristocats-joukkueen valmentaja Elisa Savinainen.

Treenikertojen määrä riippuu joukkueesta ja joukkueen tasosta. Yleensä aikuisjoukkueilla on treenejä yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Lisäksi on yleensä päiväleirejä muutaman kerran kaudessa sekä mahdollisuus käydä omatoimisesti treenaamassa stunttiryhmän kanssa tai hiomassa omia akrobatiataitoja. Kaikissa aikuisten joukkueissa ymmärretään se, että joskus tulee pakollisia poissaoloja töiden tai perheen takia, mutta koska cheerleading on joukkuelaji, toivotaan kaikilta mahdollisimman hyvää sitoutumista harjoitteluun. ”Normaalilla harjoituskaudella on suotavaa olla treeneissä, että pysyy joukkueen mukana ja lähellä kisoja on erityisen tärkeää olla mukana. Joukkuelajista kun on kyse, niin yhdenkin urheilijan poissaolo vaikuttaa monen harjoitteluun”, kertoo Elisa.

 

Kun cheerleading vie mennessään

”Jos laji vie harrastajan mukanaan, pyritään jokaiselle harrastajalle löytämään oikea joukkue tason sekä ikäryhmän mukaan. Jokaisen uuden harrastajan tulee olla ensin jakso alkeisjoukkueessa eli Kvartseissa, mutta tämän jälkeen on mahdollista edetä naisten B-tason joukkueeseen sekä SM-tason naisten edustusjoukkueeseen eli Timantteihin asti!”, kertoo mahdollisuuksista NLC:n valmentaja Olga. Samantapaisia mahdollisuuksia tarjoavat myös muut seurat.

”HAC:ssa meillä on jo kolmen tason aikuisjoukkueita. Eager on aloittelijoiden joukkue ja kun perustaidot oppii, voi siirtyä klassikkojoukkue Elixiriin tai nuorempien joukkueeseen Egoon. Jos klassikkoikäinen haluaa vielä eteenpäin, on seurassa vielä Elephants, joka kisaa kansainvälisesti tällä hetkellä cheerin ylimmällä tasolla, tosin non-tumbling -kisoissa, jos vaan mahdollista. Eternal-tanssijoukkue käy aikuisten cheertanssikisoissa”, kertoo kehittymismahdollisuuksista HAC:n valmentaja Heli.

 

Kuvassa NLC:n aikuisharrastajia pukukoppina toimivassa luokkahuoneessa. Joukkueessa on miehiä ja naisia, joilla on siniset asut. Kyltissä lukee oranssilla "LIGHTS" ja osalla on käsissään valkoisia huiskia.
Cheerleading sopii kaiken ikäisille naisille ja miehille.

 

Yhdessä tekeminen, yhdessä harjoittelu ja yhdessä onnistuminen on niin palkitsevaa, että ei mikään ihme, että yksi jos toinenkin jää lajiin koukkuun. Heli suositteleekin lajia ihan vauvasta vaariin ja kaikille sukupuolille. Samoilla linjoilla on HAC Eagerin toinen valmentaja ja HAC Elephantsien urheilija Jenna Toivonen: ”Tämä on niin mahtavaa, että aikuisille on tällaisia harrastuksia. Omasta joukkueesta on tullut minulle kuin toinen perhe. Mahtavaa, että valmentajat käyttävät aikaa kehittääkseen meitä. Tämä harrastus kuuluu minun elämääni enkä halua koskaan sen loppuvan. Me kaikki otetaan treenit sopivan vakavasti, mutta myös huumoria mahtuu paljon mukaan. Voiko olla täydellisempää? Ei voi.”

Jos sinä kiinnostuit aloittamaan cheerleadingin, ota rohkeasti yhteyttä oman paikkakuntasi cheerleading-seuraan. Kuka tietää, ehkä pian jo löydät itsesi säteilemässä kansainvälisten kilpailujen matolla joukkuekavereiden kanssa – ainakin minun unelmistani tuo näky löytyy kirkkaana.

 

Kirjoittaja: Pirita Valtonen, SCL viestintätyöryhmä.

Cheerleadingseuroille OKM:n seuratukea tuplasti viime vuoteen verrattuna

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille lähes 4,5 miljoonaa euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä tuetaan paikallisen seuratoiminnan elinvoimaisuutta. Seuratukea myönnettiin yhteensä 408 hankkeelle. Niistä uusia hankkeita on 284 ja jatkoa aiemmalle hankkeelle sai 124. Avustukset kohdistuvat 109 eri kuntaan. Seurojen yhteishankkeita on 43. Avustusta saavissa hankkeissa on esillä suomalaisen seuratoiminnan laaja kirjo ja moninaisuus.

Suomen Cheerleadingliiton kautta seuratukea hakeneet seurat saivat vuonna 2021 tukea yhteensä 134 000€, kun vastaava summa oli vuonna 2020 65 000 € ja vuonna 2019 69 200 €. Vuodelle 2021 cheerleadingseurat hakivat rahoitusta yhteensä 12 uuteen hankkeeseen, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin historiassa. Uusista hankkeista 6 hanketta rahoitettiin eli 50 % hankkeista sai myöntävän tukipäätöksen.

– Ennätyksellisen tukipotin takana on monia selittäviä tekijöitä. Ensinnäkin ministeriö jakoi seuratukea tänä vuonna miljoona euroa viime vuotta enemmän, toisaalta cheerleadingseurojen hakemusten määrä ja laatu kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna, jolloin myös useampi hanke meni läpi. Myös yksittäisten avustusten maksimäärät kasvoivat vuoteen 2020 verrattuna, kertoo Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel.

Peräti kolme uusista tuettavista hankkeista sai yli 20 000€ tuen, kuin viime vuonna tuen enimmäismäärä oli Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaisesti 15 000 €.

– Olen iloinen, että vuosittainen seuratukihaku on löytänyt vahvan jalansijan cheerleadingseurojen kehittämisen mahdollistajana. Olemme myös liitossa panostaneet muutaman vuoden ajan asiasta viestimiseen ja seurojen tukemiseen hakemusprosessissa, mikä on ilmiselvästi tuottanut myös tulosta. Suurin työ ja kehitys on kuitenkin tapahtunut seuroissa, jotka hakevat entistä rohkeammin seuratukea innovatiivisiin ja kunnianhimoisiin hankkeisiin, kertoo seurakehittäjä Niklas Hagel.

– Vuoden 2022 hausta ei ole vielä virallisesti informoitu, mutta kannustamme seuroja jo nyt aloittamaan pohdinnan tulevan vuoden seuratukien hakemisesta. Tärkeintä on, että seura löytää toiminnastaan aitoja kehitystarpeita, jotka istuvat seuratuen tavoitteisiin, Hagel jatkaa.

Uudet hankkeet:
Funky Cheer Team Espoo ry – Valmennustoiminnan kehittäminen – 13 000€
Golden Spirit ry (Helsinki) – Kaikki mukaan seuratoimintaan – 23 000€
Hämeenlinna Cheer Team ry – Osa-aikainen seuratyöntekijä 20 000€
LOMA Cheerleaders ry (Lappeenranta)– Valmennuskoordinaattorin palkkaus – 22 000€
Porin Cheerleading Akatemia – Special Alfa – 5 000€
Naantalin Voimistelijat ry – Vetovoimaa cheerleadingiin – 11 000€

Jatkohankkeet:
Black Diamond Cheerleaders ry (Kouvola) – Seuratuki seurakoordinaattorin palkkaamiseen 13 000€
Mikkelin Voimistelijat ry – Cheerleading liikuttaa – 13 000€
Spirit Shakin’ Cheerleaders ry (Tuusula) – Seurakoordinaattorin palkkaus – 10 000€
Unity Cheer ry (Turku) – Seurakoordinaattorin palkkaus – 4 000€

Suomen Cheerleadingliiton jäsenseuroista viisi sai seuratukea toisen lajiliiton prosessin kautta. Nämä seuratukea saaneet seurat olivat Crocodiles ry (Seinäjoki), Kemin Lämärit, Leppävirran Viri, Savonlinnan Voimistelu ja Liikunta sekä Tampereen Pyrintö.

Seuratoiminnan verkkokoulutusten ilmoittautuminen avoinna

Seuratoiminnan verkkokoulutukset tulevat pilottina Suomen Cheerleadingliiton koulutustarjontaan tänä keväänä! Koulutukset ovat tarkoitettu seurojen luottamustoimisille, työntekijöille ja muille seuratoiminnasta kiinnostuneille. Yhden koulutuksen hinta on 60€/henkilö. Tsekkaa alta tarjonnassa olevat koulutukset ja ilmoittaudu mukaan linkeistä.

Lue lisää ”Seuratoiminnan verkkokoulutusten ilmoittautuminen avoinna”

Huhti- ja toukokuun cheerkeskiviikkoklubeilla käsitellään aikuisliikuntaa ja vastuullisuutta

Cheerkeskiviikkoklubit jatkuvat tänä keväänä aina kesäkuulle asti. Seuraavissa klubeissa käsittelemme aikuisliikuntaa sekä turvallista toimintaympäristöä.

21.4. klo 16-18 Aikuisliikunta cheerleadingissa
Cheerleading on saanut ensimmäisen aikuisten tähtiseuransa! Cheerkeskiviikkoklubissa tutustumme aikuisten tähtiseuraprosessiin sekä keskustelemme klassikkotoiminnan tulevaisuuden kehitysaskelista. Ohjelmassa keskustelua, seuraesimerkki sekä Olympiakomitean tähtiseuraterveisiä.
Osallistumislinkki: https://us02web.zoom.us/j/86542309100?pwd=ZGtvTDFoWHlLVlI4cjVUQncwVEdkQT09

12.5. klo 16-18 Vastuullisuus – Turvallinen toimintaympäristö ja lajikulttuuri
Vastuullisuus on yksi Cheerkeskiviikkoklubin vuoden kantavista teemoista. Tällä kerralla pureudumme lajikulttuurin kehittämiseen sekä turvallisen toimintaympäristön rakentamiseen. Ohjelmassa on Et Ole Yksin -hankkeen esittely sekä keskustelua häirintävapaan toimintaympäristön luomisesta cheerleadingiin ja cheertanssiin.

Et ole yksin on Suomen ensimmäinen kohdennettu tukipalvelu, johon seksuaaliväkivallan ja häirinnän, epäasiallisen käytöksen tai kiusaamisen kohteeksi joutunut urheilija tai urheilutoimija voi olla yhteydessä ja saada apua. Valtakunnallisen tukipalvelun lisäksi hankkeessa vahvistetaan lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta sekä lisätään vanhempien ja valmentajien tietoja nuorten kokeman väkivallan ja häirinnän ehkäisystä.
Osallistumislinkki: https://us02web.zoom.us/j/88926229532?pwd=TEpGUGRxOFltai8ya2J2VkRCUllRQT09

Tilaisuudet ovat maksuttomia eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista.

Vihti-Gymille cheerleadingin ensimmäinen aikuisliikunnan tähtimerkki

Liikuntaseura Vihti-Gymin klassikkojoukkue Voima Winter Wildness-kilpailuissa Seinäjoella vuonna 2018. Kuva: Tero Wester

Suomen Cheerleadingliiton tähtiseuramäärä on jatkanut kasvuaan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, kun Liikuntaseura Vihti-Gymistä tuli cheerleadingin 17. lasten- ja nuorten tähtiseura ja ensimmäisen aikuisten tähtiseura. Auditoinnit toteutettiin yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton ja Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilun kanssa.

– Olemme todella ylpeitä siitä, että työ, joka seurassamme on 13 vuotta sitten aloitettu, on kantanut tällaista hedelmää. Pieni seuramme on kasvattanut paitsi maailmanmestareita, myös kasvattanut jäsenistöään siten, että seurassamme saavat harrastaa niin pienet lapset, kuin myös ”oikeasti aikuiset” klassikkourheilijat. Klassikkourheiluhan on kasvattanut suosiotaan jo niin, että seurassamme on peräti kaksi klassikkojoukkuetta: harrasteryhmä ja mitalisijojakin saavuttanut kilpajoukkue, kertoo Vihti-Gymin cheerleadingvastaava Essi Männikkö.

Vihti-Gymillä on ollut merkittävä rooli myös suomalaisten huippucheerleadereiden kasvattajaseurana. Cheerleadingin maailmanmestarit Joanna Remes, Vanessa Sohlberg ja Vilja Veikkolainen ovat Vihti-Gymin kasvatteja. Vihdin Nummelassa sijaitsevaan menestyjien puistoon istutettiin Remeksen, Sohlbergin ja Veikkolaisen kunniaksi kirsikkapuu vuonna 2019. Samassa puistossa kasvavat muun muassa yhdistetyn olympiavoittaja Hannu Mannisen sekä NHL-jääkiekkoilija Eeli Tolvasen puut.

– Meille avautui loistava mahdollisuus pilotoida aikuisliikunnan auditointeja yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton aikuisliikunnan kokeneiden auditoijien kanssa ja saimme pilottiseuraksi rohkean Vihti-Gymin, joka teki ison työn tähdätessään heti kerralla kahteen tähtimerkkiin, kertoo Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel.

Vihti-Gymillä on kaksi cheerleadingin aikuisliikuntaryhmää sekä runsaasti muita aikuisliikuntaryhmiä voimistelun, tanssiliikunnan ja kehonhuollon parissa.

– Vihti-Gymissä laadukas lasten ja nuorten sekä aikuisten toiminta kulkevat esimerkillisesti käsikädessä. Aikuisharrastajia on upeasti osallistettu lasten ja nuorten toiminnassa esimerkiksi valmennustehtävissä, seurakehittäjä Hagel hehkuttaa.

Aikuisliikunnan pilottiauditoinnin myötä kaikille Suomen Cheerleadingliiton jäsenseuroille avautuu mahdollisuus hakeutua aikuisliikunnan tähtiseuraksi. Lasten- ja nuorten tähtimerkin omaaville seuroille suositellaan aikuisliikunnan tähtimerkin auditointi seuraavan lasten- ja nuorten tähtiseura-auditoinnin yhteydessä. Ensimmäistä kertaa tähtiseura-auditointiin tulevat seurat voivat ensimmäisessä auditoinnissaan hakea halutessaan joko molempia tähtimerkkejä tai vain toista tähtimerkeistä.

Suomen Cheerleadingliitto järjestää 21.4.2021 Cheerkeskiviikkoklubin, jossa kerrotaan seuroille lisää aikuisliikunnan tähtiseuraksi hakeutumisesta sekä keskustellaan cheerleadingin aikuisliikunnan kehitystarpeista.

SCL ja liikunnan aluejärjestöt lanseeraavat seuratoimijoiden koulutuspilotin

Suomen Cheerleadingliitto käynnistää yhdessä liikunnan aluejärjestöjen kanssa seuratoimijoiden koulutuspilotin. Vuoden 2021 kestävässä pilotissa liikunnan aluejärjestöjen tarjonnasta tuttuja seuratoimijoiden koulutuksia tuodaan osaksi Suomeen Cheerleadingliiton koulutustarjontaa. Koulutuspilotin tavoite on lisätä seuratoimijoiden osaamista ja tarjota yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia verkossa seurojen työntekijöille, luottamustoimisille ja muille seuratoiminnasta kiinnostuneille.

– Haluamme lajiliittona kantaa vastuun siitä, että kaikilla jäsenseurojemme seuratoimijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää omaa seuratoimintaosaamistaan, innostua uudesta ja verkostoitua muiden cheerperheen toimijoiden kanssa. Meillä on paljon positiivisia kokemuksia verkkokouluttamisesta valmentajakoulutusten puolelta, joten teemme myös kaikki pilotin seuratoimintakoulutukset verkossa, kertoo Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel.

Suomen Cheerleadingliiton ja liikunnan aluejärjestöjen yhteistyö on nousemassa uudelle tasolle pilotin myötä.

– Olemme sopineet keskitetysti liikunnan aluejärjestöjen kanssa yhteistyöstä, joten mukana pilotissa on kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. Tämä takaa koulutusten aikataulutukseen joustavuutta sekä sen, että jokaiseen koulutukseen saadaan kouluttajaksi aluejärjestöjen lukuisista huippuammattilaisista paras osaaja, Hagel kertoo.

Keväällä 2021 tarjotaan kolme noin 2-3 tunnin mittaista koulutusta, joiden aiheet ovat seuran hyvä hallinto, hyvä seura työnantajana sekä yhteisöllisyyden luominen, ylläpitäminen ja johtaminen hyvässä seurassa. Yhden moduulin osallistumismaksu on 60 €/henkilö ja koulutukset järjestetään kokonaisuudessaan verkossa.

– Pohdimme yhdessä aluejärjestöjen asiantuntijoiden kanssa pitkään, miten koulutustarjonta rakennetaan. Hyvän seuran hallinto -koulutus valikoitui ensimmäiseksi koulutukseksi liiton vastuullisuusohjelman perusteella. Työnantajuus ja yhteisöllisyys puolestaan ovat nyt koronaikana olleet tapetilla enemmän kuin koskaan, joten uskomme, että koulutukset tulevat tarpeeseen, Hagel kertoo.

Syksyllä pilotti jatkuu uusin aihein ja tarjontaan on tulossa muun muassa viestintä-, verotus- ja varainhankintakoulutusta. Mikäli koulutuksilla riittää kysyntää on seuratoiminnan moduulikoulutuskonsepti mahdollista juurruttaa osaksi liiton perustoimintaa.

Koulutuksiin pääsee ilmoittautumaan alla olevien linkkien takaa, josta löytää myös tarkemmat koulutuskuvaukset.

  • Hyvän seuran hallinto, 27.4.2021 klo 17

https://www.suomisport.fi/events/b7cd68de-badf-44b2-8933-a1bfbdfcfc80

  • Hyvä seura työnantajana, 11.5.2021 klo 17

https://www.suomisport.fi/events/fed0a42f-ae3c-4b17-b237-8d48f6946f4d

  • Yhteisöllisyyden luominen, ylläpitäminen ja johtaminen hyvässä seurassa, 25.5.2021 klo 17

https://www.suomisport.fi/events/a4e238e2-7d81-47a7-9f2a-96188b60d418

Yhteistyössä on voimaa

Vaikka cheerleadingkilpailuissa ollaankin vastakkain, niin seuratyötä voidaan tehdä ja kehittää yhteistyössä. Tästä esimerkin antavat tamperelaiset cheerleadingseurat, jotka ovat yhdistäneet voimansa niin huippu-urheilussa kuin koronahaasteidenkin selättämisessä.

Tampere on ollut 90-luvulta saakka useamman cheerseuran kaupunki. Nykyisin Tampereella toimivat Dream Team Cheerleaders ja Pyrintö Cheer Team tekevät tiivistä yhteistyötä, vaikka kilpailuissa ollaankin vastakkain. Yhteistyötä tehdään urheilijoiden etu edellä, sillä tavoitteena on, että jokaisella tamperelaisella innokkaalla harrastajalla on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti cheerleadingia sekä cheertanssia.

– Yhteistyö seurojen välillä on lähtenyt siitä, että seuroissa toimivat henkilöt ovat tunteneet toisiaan jo muistakin yhteyksistä. Tästä yhteistyötä on ollut helppo lähteä rakentamaan, taustoittaa Pyrintö Cheer Teamin lajipäällikkö Anna Sällylä.

–  Se on helpottanut, että seuroilla on samantyyppiset arvot, toimintatavat sekä suhtautuminen seuratyön tekemiseen. Molemmat ovat voineet luottaa omaan juttuunsa ja toisiinsa, joten yhteistyö on sujunut mutkattomasti vuosien ajan, toteaa DTC:n entinen puheenjohtaja Josefina Palvalin.

Seurojen yhteistyö näkyy ja kuuluu monin eri tavoin. DTC:n ja PCT:n toimistojen henkilökuntien tapaamisissa vaihdetaan ideoita ja annetaan tukea ajankohtaisiin haasteisiin, esimerkiksi nykyisessä koronatilanteessa. Vuosi 2021 alkoi niin ikään yhteistyöllä, kun seurojen valmentajat kouluttautuivat yhdessä psyykkisen valmennuksen koulutuksessa.

Seuroille on tärkeää, että heidän harrastajansa pääsevät näkemään toisiaan ja sen vuoksi seurat ovatkin jo pitkään järjestäneet yhteistreenejä sekä yhteisiä kenraaliharjoituksia ennen kilpailuita. Yhteistilaisuuksiin halutaan panostaa myös jatkossa, kun tilanne sen taas sallii.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuvassa Dream Teamin ja Pyrintö Cheer Teamin harrastajia yhteiskenraaleissa vuonna 2017.

DTC ja PCT ovat luoneet valmentajilleen sekä harrastajilleen monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia kehittyä lajin parissa. Vuonna 2018 seurat järjestivät yhteisen pikku akatemian toiminnan, jossa tarjottiin yläkoululaisille harrastajille aamutreenejä vuorotellen molempien seurojen tiloissa. Rahoitus toimintaan saatiin seuroilta.

Vuonna 2014 seurat yhdistivät voimansa huippu-urheilussa ja järjestivät yhteisen maajoukkuekarsintaringin, johon kummankin seuran urheilijat saivat hakea. Molempien seurojen vastuuvalmentajat pitivät toimintaa yllä syys- ja kevätkauden ajan, Cheerleadingliiton liittojohtoisen maajoukkueen karsintoihin saakka.

Tamperelaisseurojen esimerkki kertoo positiivista viestiä siitä, että yhteistyössä on voimaa. Sen sijaan, että resursseja käytettäisiin taisteluun harrastajista tai olosuhteista, toimintaa kehitetään toista sparraillen ja eteenpäin kannustaen. Vuosienkin jälkeen cheerseurojen välinen yhteistyö Tampereella kukoistaa.

 

Kirjoittaja: Jenna Vartiainen, SCL viestintätyöryhmä.
Kuva: PCT:n ja DTC:n yhteiskenraalit vuonna 2007.