Sekajoukkuetoiminta seuroissa

Cheerleading on vielä toistaiseksi naisvaltainen laji Suomessa. Suomen Cheerleadingliiton jäsenistä vain 2% on poika- ja miesoletettuja harrastajia, vaikka kilpailusääntöjen puitteissa suurin osa joukkueista voisi ottaa mukaan harrastajia sukupuolesta riippumatta. Cheerleadingissä vasta leveleille 5 ja 6 siirryttäessä sekajoukkueet eritellään muista joukkueista. Seurat kutsuvatkin nyt eri sukupuolia mukaan toimintaansa, sillä laji sopii erinomaisesti kaikille. Sekajoukkuetoiminta tarjoaa seuroille hienoja mahdollisuuksia kasvuun ja toiminnan monipuolistamiseen.

Lajin harjoittelu sekajoukkueissa on hyvin samanlaista kuin muissakin joukkueissa. Joitain erityispiirteitä sekajoukkueena harjoittelu voi kuitenkin tuoda – esimerkiksi monilta miehiltä löytyvä voima mahdollistaa yhden nostajan paristuntit ja eri sukupuolia sisältävän ryhmän dynamiikka saattaa olla erilainen kuin vaikkapa naisten joukkueessa.

Esikuvia sekä tienraivaajia miesurheilijoista löytyy yhä enemmän, koska cheerleadingin löytäneet miehet pysyvät usein pitkään lajin parissa. Harjoittelu kannattaa aloittaa turvallisesti alemmilta tasoilta ja uusia taitoja pääsee oppimaan harrastetasolla tai haastetta voi hakea tähtäämällä korkeimpiin kilpailusarjoihin. Myös esimerkiksi akrobatiakurssit tai paristunt-workshopit voivat olla hyvä tapa houkutella uusia kohderyhmiä lajin pariin.

 

16-vuotias raumalainen Arttu Lehtinen kertoo, miten päätyi aloittamaan cheerleadingin ja miksi viihtyy lajin parissa.

Koska aloitit lajin ja mikä sai sinut kiinnostumaan cheerleadingistä?

– Päädyin cheerin pariin 2018 syksyllä, kun Rauman Cheerleadingseura täydensi joukkueita ja level 3 -joukkueeseen etsittiin lisää poikia, olin silloin 13-vuotias. Näin ilmoituksen yhden tutun Snapchatissa ja päätin mennä kokeilemaan. Laji vaikutti kivalta, koska siihen kuuluu akrobatiaa ja se on monipuolista. Aiemmin olin harrastanut jalkapalloa ja breakdancea.

Miten sinut otettiin vastaan joukkueessa?

– Joukkue suhtautui aloittamiseeni todella hyvin ja minut otettiin hyvin vastaan, samalla tavalla kuin kenet tahansa. Oli helpompi mennä mukaan, kun joukkueessa oli jo valmiiksi yksi poika, mutta olisin varmaankin mennyt mukaan, vaikka olisin ollut ainoa poika.

Mitä tavoitteita sinulla on lajin suhteen?

– Tavoitteeni on päästä mahdollisimman korkealle tässä lajissa ja toivottavasti jonain päivänä pääsisin SM-matolle ja jossain vaiheessa ehkä myös aikuisten sekamaajoukkueeseen.

Mitä liitto ja seurat voisivat tehdä, jotta toimintaan saataisiin mukaan lisää poikia?

– Voisi olla lisää näkyvyyttä lajille ja lisäksi mainoksissa voisi tuoda esille sen, että laji on sopiva kaikille sukupuoleen katsomatta. Kannattaa kertoa harjoittelun sisällöstä, että siellä pääsee oppimaan akrobatiaa, stuntteja ja kehonhallintaa.

Mikä on mielestäsi kivoin osa-alue cheerleadingissä?

– Akrobatia on lempi osa-alueeni, koska siinä pystyy haastamaan itseään todella paljon. Aloittaessani en osannut mitään akroa ja nyt osaan esimerkiksi arabi-flikki-flikki-voltin.

Artun joukkue, Rauman Cheerleadingseura Sirens

 

Viisi vinkkiä seuroille ja joukkueille – näin saat eri sukupuolet mukaan toimintaan:

1) Tarjoa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia, esimerkiksi alempien leveleiden sekajoukkueita tai starttikursseja kaikille sukupuolille

2) Viesti lajin monipuolisuudesta, kuten akrobatiasta, kehonhallinnasta ja stunteista

3) Hyödynnä monipuolista kuvastoa viestinnässä, kuvissa ja videoissa on hyvä näkyä monenlaisia ihmisiä

4) Vältä tarpeettomien sukupuolittavien sanojen käyttöä seuran ja joukkueen tilaisuuksissa ja viestinnässä

5) Kysy neuvoja ja vinkkejä seuroista ja joukkueista, joilla on jo sekajoukkueita