”Harrasteliikunnassa innostaa se uusien alkujen taika ja lajirakkauden synty” – haastattelussa Vuoden Valmentaja Hinni Ollila

Haastattelussa Vuoden Valmentaja Hinni Ollila

Suomen Cheerleadingliiton strategisten teemojen joukossa on harrasteliikunnan vakiintuminen vahvaksi osaksi cheerleadingin lajikulttuuria. Harrasteliikunnaksi voidaan mieltää ‘’liikunta, jolla ei ole kilpailullisia tavoitteita tai kilpailutoiminta on toissijainen tavoite’’ (scl.fi), mutta kyseistä määritelmää aiotaan tarkentaa ensi vuoden aikana. SCL nostaa loppusyksyn 2024 aikana harrasteliikunnan teemoja viestintään.

SCL haastatteli ‘’Vuoden Valmentaja 2024’’ -palkinnon kesällä voittanutta Hinni Ollilaa erilaisista harrasteliikunnan teemoista. Vuoden valmentajan äänestivät tuttuun tapaan lajiliiton jäsenseurat. Ollilla on Funky Team Espoon (FTE) pitkän linjan harrastevalmentaja, jolla on liki kolmenkymmenen vuoden kokemus eri ikäisten liikuttamisesta. Ollila toimii myös kansainvälisenä tuomarina ja on toiminut SCL:n puheenjohtajan toimenkuvassa, sekä huippuvalmentajana.

Ollilan mielestä harrasteliikunnan parhaus nousee esille erityisesti sellaisissa hetkissä, joissa harrastajalle syntyy lajirakkauden kokemus. ‘’Olen vasta viimeaikoina ymmärtänyt, että harrasteliikunnassa innostaa se uusien alkujen taika ja lajirakkauden synty – jossain kohtaa huomaa, että nyt on syntynyt vahva ja merkityksellinen suhde lajiin, eikä paluuta muihin harrastuksiin ole!’’, Ollila hehkuttaa.

Kun Ollilta kysyi harrasteliikunnan tärkeimmistä asioista, oli vastaus yksiselitteinen; ‘’turvallisuus’’. Turvallisuuden jälkeen Ollila korosti erityisesti harrasteliikunnan vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin: ‘’Harrasteliikunnassa yksittäisen treenin merkitys on valtava. Yksikin treeni voi nostaa pystyvyyden tunnetta paljon! Kukaan ei saisi lähteä lannistettuna kotiin treeneistä’’.

Myös SCL:n valmennusosaamisen kehittäjä Jenni Salomäki on samoilla linjoilla.

”Äärimmäisen tärkeä nosto Hinniltä. Kannustaisin jokaista valmentajaa miettimään, että miten saa pidettyä huolen, että jokainen harrastaja saa onnistumisen kokemuksia ihan jokaisissa treeneissä”.

Toisaalta Ollila vertailee myös ajankäytön ja sitoutumisen eroja kilpaurheilun ja harrasteliikunnan välillä; ‘’Kilpavalmentajana aina miettii, että olisiko voinut tehdä jotain enemmän ja loppuunpalamisen riski on olemassa, jos ei osaa tunnistaa omia rajojaan’’. Ollila taustoittaa, että kilpaurheilussa urheilija sitoutuu koko toimintakaudeksi joukkueen toimintaan, kun puolestaan harrasteliikunnassa harrastajat saattavat vaihtua moneen otteeseen kauden aikana. ‘’Ennen ajattelin, että olen onnistunut työssäni, jos saan kaikki harrastajat jatkamaan kauden jälkeen. Nykyään ymmärrän sen, että polkuja on niin erilaisia, ettei esimerkiksi harrastajan lopettamista kannata ottaa henkilökohtaisesti’’, Ollila pohtii.

Harrasteliikunnassa innostaa se uusien alkujen taika ja lajirakkauden synty

Mutta miten uusia harrastajia saisi lajiin mukaan myös aikuisiällä? Aikuisharrastajia liikuttaneena Ollilan oli helppo todeta, että ‘’mitään et häviä, kun kerran kokeilet!’’. Hän lisäsi, että aikuisurheilijoilla on yleensä myös vahvempi tahtotila saada perusteet kuntoon ja toisaalta rohkaiseekin nimenomaan aikuisiällä aloittavia lajiin mukaan: ”Cheerleading on mahtavaa kuntoliikuntaa ja tarjoaakin loistavan niska-hartiaseudun treenin!”, Ollila lisää.

Mikäli olet innostunut aloittamaan cheerleadingin, käy tutustumassa kotisivujen ”Löydä lähin seurasi!”-kohtaan.

Teksti: Kaapo Sevón

Lue lisää tästä aiheesta