Näin seuroissa voidaan – laaja selvitys seuratoimijoiden hyvinvoinnista
Suomen Cheerleadingliitto on teettänyt kattavan selvityksen seuratoimijoiden hyvinvoinnista ensimmäisten lajiliittojen joukossa. Seuratoimijoiden hyvinvointi, seuratyön merkityksellisyys ja seurojen ilmapiiri ovat Suomen Cheerleadingliitolle tärkeitä asioita, ja niiden edistämiseen on sitouduttu myös strategiassa.
Seuratoimijoiden hyvinvointikysely toteutettiin kyselytutkimuksena tammi-helmikuussa yhdessä liiton tutkimuskumppanin Innolinkin kanssa. Kyselyyn vastasi 381 seuratoimijaa noin 40 eri seurasta. Vastaajista valtaosa (61 %) oli valmentajia, 28 % joukkueenjohtajia, 16 % seuran hallituksen jäseniä, 9 % toimistotyöntekijöitä ja loput vastaajista toimi muissa rooleissa.
Seurojen toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä – yhteisöllisyys motivoi seuratyöhön
Kyselyn tulokset osoittavat, että cheerleadingseuroissa voidaan pääosin hyvin ja toimintaan ollaan tyytyväisiä. Vastaajista 83 % kertoi olevansa erittäin tai vähintään melko tyytyväinen seuran toimintaan.
Vastaajia motivoi seuratoiminnassa ennen kaikkea yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, urheilijoiden ja valmentajien kehityksen tukeminen sekä lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun mahdollistaminen.
Seuratoimijoiden hyvinvointia ja seuran toimintakulttuuria arvioitiin erilaisten väittämien avulla asteikolla 1-5. Eniten samaa mieltä oltiin seuraavista väittämistä:
- Tunnen, että voin olla oma itseni seurassa (4,4)
- Koen, että minulla on riittävä osaaminen seuraroolistani suoriutumiseen (4,3)
- Henkilökohtaiset tavoitteeni ovat minulle selkeitä (4,3)
Sen sijaan eniten eri mieltä oltiin väittämästä, joka liittyi oman kehityksen seuraamiseen. Väittämä ”minulla on käytössä jonkinlainen mittaristo kehittymiseni seuraamiseen” sai väittämistä matalimman arvosanan (2,5).
Kysely paljasti merkittäviä seurakohtaisia eroja. Kaikkien väittämien keskiarvoja tarkasteltaessa suurimmat lukemat saivat:
Lahti Elite Cheer Team, Lahti (ka. 4,51)
LOMA Cheerleaders, Lappeenranta (ka. 4,48)
Hämeenlinna Cheer Team, Hämeenlinna (ka. 4,25)
”Kun ihmiset kokevat voivansa olla omia itsejään ja heidän panostaan arvostetaan, syntyy ympäristö, jossa niin urheilijat kuin seuratoimijat kehittyvät ja viihtyvät pitkällä aikavälillä. Pelkkien kehityskohteiden etsimisen sijaan on yhtä tärkeää tarkastella myös niitä seuroja, joissa pisteet ovat korkeimmat. Näiden seurojen hyvät käytännöt toimivat erinomaisina vertailukohteina ja tarjoavat arvokasta oppia muille”, kommentoi Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel.
Omaa seuraa ollaan halukkaita suosittelemaan – ilmapiiri on parantunut monissa seuroissa
Tutkimuksessa selvitettiin myös seuran suositteluhalukkuutta, jota mitataan NPS-luvulla (Net Promoter Score). Cheerleadingseurojen NPS oli 51, mikä kertoo erittäin hyvästä suosittelutasosta. Neutraaleja vastauksia kysymykseen ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit seuraasi ystävälle tai tutulle?” oli vähän, mikä kertoo korkeasta tyytyväisyydestä seuratoimintaan.
Suositteluhalukkuuteen vaikuttivat erityisesti kokemus siitä, että seurassa vallitsee kiittämisen kulttuuri sekä tunne siitä, että seuratoimijoita kuunnellaan riittävästi toiminnan kehittämisessä. Kyseiset väittämät korreloivat vahvimmin suositteluhalukkuuden kanssa.
Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan seurassa vallitsevaa ilmapiiriä ja sen kehittymistä viimeisen vuoden aikana. Vastaajista lähes puolet (47 %) kertoi ilmapiirin pysyneen samana viimeisen vuoden aikana. Enemmän kuin joka kolmas vastaajista (35 %) kertoi ilmapiirin parantuneen vuoden takaisesta. Noin joka viides (18 %) koki seuran ilmapiirin heikentyneen.
Valmentajien työkuorma ja tietämys työterveyshuollosta herättävät huolta
Kyselyn huolestuttavin havainto liittyy valmentajien työkuormaan. Peräti 61 % työsuhteessa olevista valmentajista kertoi tekevänsä treenien ja valmennusten suunnittelutyötä paljon omalla ajallaan. Luku nousi entisestään, kun tarkasteltiin pelkästään kokoaikaisia valmentajia, mikä osoittaa tarpeen valmennustyön resursoinnin parantamiseen.
”Kannustaisin tämän tiedon valossa seuroja arvioimaan oman seuran nykytilanteen ja pohtimaan valmennustyön resurssointia tarvittaessa uudelleen. Tässä oleellista on myös valmennustiimin vastuiden jakaminen. Seura voi esimerkiksi pohtia, onko tarpeellista, että joukkueen kaikki 3-5 valmentajaa osallistuu jokaiseen suunnitteluhetkeen vai voisiko suunnitteluvastuuta jakaa viikko- tai kuukausitasolla, jos seurassa ei ole päävalmentaja-mallia käytössä. Hyvinvoivat valmentajat ovat avainasemassa turvallisen ja laadukkaan lajikulttuurin edistämisessä. Hyvinvoinnin tulisi olla jokaisen seuran ykkösprioriteetti”, kommentoi Cheerleadingliiton valmennusosaamisen kehittäjä Jenni Salomäki.
Kyselyssä tarkasteltiin seuroja myös työnantajan roolissa. Palkanmaksu ja kirjallinen työsopimus toteutuvat suurimmalla osalla (n. 90 %) vastaajista. Kaksi kolmasosaa vastaajista (64 %) kertoi seuran järjestävän säännöllisiä kehityskeskusteluja, mutta ainoastaan 44 % kertoi työterveyshuollon olevan kunnossa. Avoimissa vastauksissa viitattiin työterveyshuollon puutteisiin ja epäselvyyksiin. Haasteeksi nousi ennen kaikkea, että moni ei tiennyt onko hänelle järjestetty seuran puolesta työterveyshuoltoa vai ei. Selkeä kehityskohde seurojen suuntaan on siis selkeyttää viestintää työterveyshuollon osalta, mikä on lain sanelema velvoite työnantajille.
Suurin osa haluaa työskennellä cheerleadingin parissa myös tulevaisuudessa
Kyselyn ilahduttavimpiin tuloksiin lukeutuu vastaajien näkemys heidän tulevaisuudestaan. Vastaajista lähes kaikki näkee cheerleadingin ja liikunnan parissa tehtävän työn olevan osa myös heidän tulevaisuuttaan.
Vastaajista 38 % uskoi toimivansa cheerleadingin ja liikunnan parissa tulevaisuudessa osa-aikaisessa työssä työn tai opiskelun ohella, joka kolmas (33 %) luottamustoimisena tai vapaaehtoisena ja vastaajista lähes joka viides (19 %) näkee työskentelevänsä lajin parissa päätoimisena työntekijänä. Ainoastaan 3 % vastaajista kertoi, ettei usko toimivansa cheerleadingin ja liikunnan parissa tulevaisuudessa. Mikäli cheerseurojen ammattimaistuminen jatkuu ja tarjolla olevien päätoimisten työtehtävien määrä kasvaa, tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kiinnostusta on selvästi olemassa.
Mitä seuraavaksi?
Seuratoimijoiden hyvinvointikyselyn tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, miten cheerleadingseuroissa voidaan tällä hetkellä. Suomen Cheerleadingliitto jatkaa tämän tiedon pohjalta toimenpiteiden suunnittelua, jotta seuratoimijoiden hyvinvointia voidaan tukea entistä paremmin. Kuluvalle strategiakaudelle tullaan asettamaan konkreettiset mittarit, joista myös viestitään avoimesti. Kehitystyön tuloksia tullaan seuraamaan strategiakauden ajan kahden vuoden välein toistuvalla hyvinvointikyselyllä.
Kyselyn mukaan seuratoimijoista 38 % koki lajiliiton tukevan hyvin seuratoimijoiden hyvinvointia, mutta monelle lajiliitto oli vielä etäinen toimija.
”Tulemme lajiliittona tekemään entistä enemmän töitä sen eteen, että lajiliitto tulee lähemmäksi lajitoimijoiden arkea. Meille on tärkeää, että koko cheeryhteisö tulee kohdatuksi ja kuulluksi”, kertoo seurakehittäjä Niklas Hagel.
– Haluamme haastaa myös muut lajiliitot ja koko urheiluyhteisön kiinnittämään huomioita seuratoimijoiden hyvinvointiin. Suomalaisen urheilun ja liikunnan suurin mahdollistaja ovat tuhannet urheiluseuroissa sykkivät seurasydämet. Lajiliittojen ja kattojärjestöjen yksi ydintehtävistä on pitää huolta näistä arjensankareista, seurakehittäjä Hagel kiteyttää.
Kyselystä:
Hyvinvointikyselyn vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena sekä seuroittain, kuitenkin niin että tuloksista raportoidaan vain vähintään viiden hengen ryhmiä koskevat tulokset. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa missään tilanteessa.
Lisätietoja:
Median yhteydenotot Wilma Sirkka (wilma.sirkka@scl.fi. puh. 050 304 7987)
Muut tiedustelut Niklas Hagel (niklas.hagel@scl.fi, puh. 040 840 3504)
Lue lisää tästä aiheesta
