Lukion ja tavoitteellisen urheilun yhdistäminen
Urheiluoppilaitoshaku aukeaa pian ja monet lajimme urheilijat pohtivat niihin hakemista. Mitä hyötyä on urheiluoppilaitokseen hakemisesta ja mitä on hyvä ottaa huomioon? Kuinka monta tuntia viikossa menee kansainvälisellä tasolla urheiluun ja miten rytmittää viikkoon myös lukio-opinnot? Näihin kysymyksiin vastaavat urheilevat lukiolaiset Viivi Leistiö ja Emma Hytönen.
Ympäri Suomen sijaitsevissa urheilulukioissa on lajimme urheilijoita enenemissä määrin ja suurimmat määrät ovat Helsingin Mäkelänrinteen lukiossa ja Pohjois-Haagan lukiossa sekä Jyväskylän Schildtin lukiossa. Cheerleadingin vaatimukset ja sitä kautta treenimäärät ovat kasvussa ja harjoittelun suunnittelu ja -tukitoimet ovat merkittävässä roolissa korkeimmalla kilpatasolla. Lisäksi urheilijoiden keski-ikä on noussut ja tämän johdosta itsenäinen harjoittelu ja toisen tason- tai korkeakouluopiskelun tai töiden yhdistäminen urheilu-uraan on tyypillistä.
Kolmeen ja puoleen vuoteen lukio-opintonsa suunnitellut Jyväskyläläinen Viivi Leistiö urheilee Jaguars Spirit Athletes Venus joukkueessa sekä naisten cheermaajoukkueen haastajaryhmässä. Tavoitteena hänellä on päästä MM-kilpalavalle ja tavoitetta tukee kasvanut treenimäärä, jonka mahdollistaa urheilulukiossa opiskelu. Hän on Jyväskylän Schildtin lukion ensimmäisen vuoden opiskelija ja kokee, että koulu tukee ja rytmittää tavoitteellista harjoittelua.
”Koulun lukujärjestys ja joukkueen viikkoharjoitukset ja leirit aikatauluttavat viikkoa vähän kuin itsestään. Viikkoon jää yksi lepopäivä ja useina päivinä harjoituksia on kahdesti päivässä. Viikkojen intensiteetti muuttuu esimerkiksi sen mukaan, onko joukkueella leiriviikonloppua”, Leistiö kertoo.
Urheiluoppilaitosten tuki urheilijoille riippuu koulusta, mutta usein se on urheilun mahdollistamista joko ajallisesti tai sisällöllisesti. Koulujen palvelut, kuten fysioterapeutit, urheilupsykologit ja opinto-ohjaajat ovat urheilijoiden tukena ja koulun fasiliteetit ovat urheilijoiden käytössä. Osa kouluista tarjoaa oppilaille lounaan lisäksi myös aamu- ja välipalan sekä esim. ravinto- tai palautumisluentoja.
Oppilaitokset saattavat tarjota tukitoimena urheilijoille fysiikkavalmennusta tai aikaa itsenäiseen lajiharjoitteluun. Lajiharjoittelua ei vielä ole koulujen opintotarjonnassa, mutta sekä lajiliiton, seurojen, että urheilijoiden mielestä laadukas ja monipuolinen fysiikkaharjoittelu luo parasta mahdollista pohjaa vaativien lajitaitojen harjoitteluun ja estää loukkaantumisia.
”Koulun mahdollistaman fysiikkatreenin ansiosta oma kunto ja kestävyys on sillä tasolla, että palautuu hyvin, vaikka harjoittelee kaksi kertaa päivässä. Meillä on koulussa kolme cheerurheilijaa ja sisällön koulun fysiikkatreeniin tekee meidän joukkueen oma fysiikkavalmentaja. Silloin sisällöt on juuri meille suunniteltuja ja kokonaiskuormitus on valmennuksen tiedossa”, jatkaa Leistiö.
Naisten maajoukkueen ja Funky Team Wild Flyers-joukkueen urheilija Emma Hytönen on Mäkelänrinteen toisen vuosikurssin opiskelija. Hän haki urheilulukioon, koska halusi panostaa urheiluun täysillä ja maksimoida siihen käytetyn ajan.
”Viikkorytmiini kuuluu viisi fysiikkatreeniä, joista kolme on koulussa ja kaksi seuran kautta. Lajiharjoituksia on seurassa viisi kertaa viikossa ja maajoukkueen ryhmällä kaksi kertaa viikossa. Haastavinta kokonaisuudessa onkin 12 harjoituskerran sovittaminen viikkoon, niin että jää myös yksi lepopäivä. Koulun fysiikkavalmennuksessa olen oppinut mm. painonnostotekniikkaa, joka tukee hyvin lajiharjoittelua”, sanoo Hytönen.
Esimerkiksi Mäkelänrinteessä on yhteensä 19 lajimme urheilijaa ja suurin osa heistä urheilee EM- tai MM-tasolla. Mukana on urheilijoita monesta eri joukkueesta joten, jokaisen tulee hallita omaa viikkokuormitusta ja toimia viestijänä koulun ja seuran valmennustiimin sekä mahdollisesti myös stunttiryhmän ja maajoukkueen välillä. Opiskelijan tulee hallita aikatauluttaminen sekä rauhoittaa arjen tunnit opiskelulle, urheilulle, palautumiselle sekä perheen ja ystävien kanssa vietetylle ajalle. Paikkoja oppilaitoksissa on rajoitetusti ja mukaan halutaan ne urheilijat, joilla on kovat urheilulliset tavoitteet sekä mahdollisimman pieni riski urheilun lopettamiseen kesken opintojen, jolloin opiskelupaikka on pois joltain toiselta potentiaaliselta urheilijalta.
Syksyllä alkaviin opintoihin haetaan kevään aikana ja urheiluoppilaitoksiin haettaessa pisteytystä haetaan lajiliitoilta. Lue lisää hausta täältä.
Lue lisää tästä aiheesta
