Viihdyttäjiä vai oikeita urheilijoita – stereotypioita cheerleadingista vuosien takaa
Huiskujen heiluttelua urheiluotteluissa vai ihan oikea urheilulaji? Cheerleading on kasvava laji, joka on taistellut ennakkoluuloja vastaan ja luonut jalansijaa oikeana vaativana urheilulajina. Yhä tänäkin päivänä cheerleaderit saattavat kohdata vähättelyä ja ennakkoluuloja lajia kohtaan, oli sitten urheilijana naisten joukkueessa tai sekajoukkueessa.
Nykypäivän cheerleadereita ennakkoluulot saattavat ärsyttää. Käsitys siitä, että cheerleading olisi pelkästään urheiluotteluiden aikana tapahtuvaa kannustusta, ei kuitenkaan ole tuulesta temmattu. Aluksi laji perustui nimenomaan muiden urheilujoukkueiden kannustamiselle, niin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.
Suomessa laji levisi amerikkalaisen jalkapallon parista myös jääkiekkoon, jalkapalloon ja koripalloon. Etenkin jääkiekko-otteluissa näkyvät tanssijat tulevat monella mieleen, kun puhutaan cheerleadingista. Ennen cheerleaderit jakautuivat kannustamansa lajin kesken, ja esimerkiksi vasta vuonna 1998 järjestettiin kaikkien lajien cheerleadereille tarkoitetut SM-kilpailut. Aiemmin SM-voitosta kilpailivat Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry:n (SAJL) alaiset cheerleaderjoukkueet. Vuonna 1995 perustettu oma lajiliitto kuitenkin yhdisti lajit, ja teki suomalaisesta cheerleadingkentästä yhtenäisemmän.
Sätkytyttöjä vai oikeita urheilijoita
Vuosien saatossa on myös mietitty sopivaa suomennosta sanalle cheerleader. Nimitykset kuten hyppytytöt ja sätkytytöt ovat onneksi jääneet kauas historiaan. Varsinaisia ehdotuksia 80-luvun lopussa olivat muun muassa huutosakin johtajat ja kannustusryhmä. SAJL:n cheerleadingjaosto ei kuitenkaan pitänyt näistä nimityksistä, vaan kuvaili niitä ’pitkiksi ja kömpelöiksi, eivätkä ne kuvasta suomalaisia cheerleadereita’.
Stereotyyppinen cheerleader oli etenkin lajin alkuaikoina kaunis nainen. Vuonna 1992 Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Yhdysvaltojen ammatticheerleaderit olivat lähinnä kauniita, eivätkä esitä juuri mitään temppuja. Cheerleading on yksi tapa edetä esimerkiksi mallin uralla. Suomessakin palkittiin ennen Miss Cheerleader.
Vuosien saatossa cheerleadereita on myös näkynyt viihdyttämässä erilaisissa tempauksissa. Esimerkiksi vuonna 1992 Lappeenrannan cheerleaderit olivat mukana mainostamassa Valion piimää. Cheerleadereita käytettiin ’piimäkonsultteina’ luomassa positiivista, rohkeaa ja nuorekasta tunnelmaa, kun uutta piimää maistateltiin yleisölle. Vuonna 1997 osa Roosters cheerleaderien jäsenistä luuli menevänsä kannustamaan varusmiesten leikkimielistä kilpailua, mutta paikan päällä selvisi, että heidät olikin värvätty Anne-nukeiksi. Varusmiehet käärivät tytöt nopeuskilpailussa siteisiin ja lastoihin, heittivät selkäänsä ja juoksivat vesihautojen yli.
Cheerleadereiden kannustaminen kentän laidalla on yleisesti luonut tunnelmaa ja innostanut yleisöä. Pelkästään positiivista palaute ei aina kuitenkaan ole ollut. Vaahteraliigan ottelussa vuonna 1996 osa yleisöstä oli ollut näreissään ’esiintymisasuissaan liikkuneista cheerleadereista, jotka pikku hamosissaan ja trikoissaan purjehtivat edestakaisin katsomoiden ohitse’. Toiveena olikin, että cheerleaderit vaihtaisivat esityksen jälkeen siviiliasuihin, jotta he säästyisivät ivanauruilta ja ilkeiltä katseilta.
Tilanne tänä päivänä on täysin erilainen ja cheerleading on yksi Suomen nopeimmin kasvavia urheilulajeja ja suomalaisten saavuttama kansainvälinen menestys on tuonut lajin kaikkien tietoisuuteen fyysisesti vaativana ja visuaalisesti näyttävänä kilpaurheiluna. Ensimmäisten SM-kilpailuiden 4 kilpailevasta joukkueesta on jo hyvän aikaa, ja nykyään SM-tittelistä kilpaillaan 6 eri sarjassa useiden joukkueiden kesken.
Löytyykö sinulta kuvia tai muistoja cheerleadingista 25 vuoden takaa? Jaa muistosi somessa ja käytä #25cheer, jaamme hauskimpia muistoja myös Suomen Cheerleadingliiton somekanavissa!
Lue lisää tästä aiheesta
