Fysiikkaharjoittelu naisten cheermaajoukkueessa – osa 2
Naisten cheermaajoukkueen fysiikkatreenien suunnitteluvastuu on fysiikkavalmentaja Mika Leistiöllä, joka on toiminut nyt kaksi kautta naisten cheermaajoukkueen fysiikkavalmentajana. Hän saa kuitenkin tukea myös lajivalmennustiimin sisältä ja keskustelee urheilijoiden kanssa treenejä suunnitellessaan. Tällä hetkellä Mikan taustatukena toimii erityisesti maajoukkueen valmennustiimistä lajivalmentaja Ina Tiittula, jolla on osaamista myös fysiikkaharjoittelusta.
Mikan valmennusfilosofia on urheilijalähtöinen, ja hänen mukaansa on huomioitava, että urheilija on myös ihminen.
Polkuaan fysiikkavalmentajaksi Mika kuvailee seuraavasti: “Valmentamiseen kiinnostus alkoi oikeastaan jo oman urheilu-uran aikana. Uran jälkeen tuli tosin tehtyä muitakin töitä, mutta pikku hiljaa ajauduin erilaisiin valmentajakoulutuksiin ja päädyin moottoriurheilutaustani kautta autourheiluvalmentajaksi autourheilun lajiliitolle. Sittemmin olen opiskellut valmennusta ja kehittänyt itseäni valmennuksen saralla monipuolisesti.”
Cheerleadingin pariin Mika on ajautunut tyttäriensä harrastuksen kautta yli kymmenen vuotta sitten ja keskustelut cheerleadingin lajivalmentajien kanssa antoivat ajatuksia siihen, että hänellä voisi olla mahdollisesti jotakin annettavaa fysiikkavalmennuksen puolelle cheerleadingissä. Lajin parissa Mika on toiminut valmentajana yhteensä seitsemän vuotta ja näiden vuosien aikana laji on tullut hänelle hyvin tutuksi, mutta hän kuitenkin toteaa, että opittavaa löytyy vielä paljon.
Naisten cheermaajoukkueen tavallisten fysiikkatreenien Mika kuvailee koostuvan kestävyys- ja voimaharjoittelusta, jotka ovat jaettu eri kestävyyden tai voiman osa-alueisiin eri harjoitusjaksoille. Harjoitusjaksoista riippuen fysiikkaa treenataan 4-8 tuntia viikossa.
“Kauden alussa urheilijoilla on perusvoima- ja kestävyysharjoittelua, joiden kautta edetään kohti lajinomaisempia harjoitteita ja kilpailuun valmistavaa kautta”, kertoo Mika.
Hänen mukaansa urheilijoilla on myös yleensä samat treeniohjelmat, mutta treeniohjelmissa voi olla hieman vaihtelua riippuen harjoitusjaksoista.
“Suurin osa fysiikkaharjoittelusta tapahtuu yksilötasolla omatoimiharjoitteluna eli jokainen urheilija siis harjoittelee omatoimisesti harjoitussovelluksen kautta annettujen ohjeiden mukaisesti”, toteaa Mika.
Leireillä Mika on mukana tekemässä kuntotestejä, tapaamassa urheilijoita sekä huolehtimassa oheisharjoittelusta.
Cheermaajoukkueen fysiikkavalmennuksessa haastavimmaksi Mika kokee sen, että kaikille urheilijoille saadaan sopivat ohjelmat, kun pyritään monipuolisuuteen ja kehitykseen. Muutoin hän kertoo haasteita olevan yllättävän vähän ja toteaakin, että hänellä on ilo ja kunnia tehdä töitä maailman parhaiden kanssa toimien valmentajana hienossa ja avoimessa joukkueessa.
Juttusarjan ensimmäinen osa on luettavissa täältä.
Teksti: SCL Viestintätyöryhmän jäsen Suvi Nuttunen
Lue lisää tästä aiheesta
