Naisten cheermaajoukkueen treeniohjelmaan kuuluu yhtenä osana fysiikkaharjoittelu. Resurssit maajoukkueen fysiikkavalmennukseen on kuitenkin saatu vasta muutama vuosi sitten, kun fysiikkavalmentaja Mika Leistiö liittyi osaksi valmennustiimiä. Fysiikkavalmentajan liittyminen osaksi valmennustiimiä on päävalmentaja Maria Wahlroosin mukaan merkittävä parannus maajoukkuetoiminnassa, sillä urheilijoiden henkilökohtaista kuormaa ja tarpeita on mahdollista huomioida nyt paremmin, kun valmennustiimissä on mukana myös fysiikkavalmentaja.
Maria kertoo, että fysiikkaharjoittelu maajoukkueessa pohjautuu nykyään tarpeeseen eli se suunnitellaan henkilökohtaisten testitulosten perusteella. Kestävyyden osalta kuntotestejä tehdään kaksi kertaa vuodessa ja lajinomaisia nopeusvoima ominaisuuksia testataan Mikan mukaan melkein lähes jokaisella leirillä.
“Voidaan siis sanoa, että fysiikkaharjoittelu on järkevöitynyt ja yhtenäistynyt, mutta samalla myös eriytynyt henkilökohtaisemmaksi. Joidenkin urheilijoiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että fysiikkaharjoittelua on vähemmän ja toisten urheilijoiden osalta sitä, että fysiikkaharjoittelua on enemmän. Osalla urheilijoista fysiikkatreenin luonne on muuttanut muotoaan”, toteaa Maria.
Marian mukaan yleisellä tasolla fysiikkaharjoittelun isoin muutos on tapahtunut siinä, että nykyään juostaan paljon enemmän rauhallista pk-lenkkiä. Aerobisen suorituskyvyn lisäämisen tarkoituksena on palautumisen edistäminen/nopeuttaminen, jota tarvitaan erityisesti raskaiden leiriviikonloppujen aikana ja niiden jälkeen, mutta myös arjessa seurajoukkueiden treeneissä. Myös Mika kertoo fysiikkaharjoittelun auttavan pitkillä ja raskailla leireillä jaksamiseen, sekä nopeampaan palautumiseen kovista kuormituksista.
“Lisäksi hyvä kuntopohja auttaa jaksamaan kisamatkoilla paremmin niin fyysisesti kuin myös psyykkisestikin. Palautuminen otetaan huomioon myös keskustelemalla urheilijoiden kanssa ja seuraamalla kuormitusta harjoituspäiväkirjan avulla”, toteaa Mika.
“Fyysisten osa-alueiden spesifin harjoittelun tarkoitus on tukea urheilijaa kehittymään lajin ja erityisesti maajoukkueen harjoittelutavan vaatimukset huomioiden”, kertoo Maria.
Maajoukkueen fysiikkaharjoittelun tavoitteena on parantaa suorituskykyä, joihin kuuluvat esimerkiksi voima ja räjähtävyys. Lisäksi fysiikkaharjoittelu monipuolistaa harjoittelua ja tältä osin sen tavoitteena on esimerkiksi ennaltaehkäistä loukkaantumisia.
“Harjoittelun monipuolistaminen tarkoittaa, että fysiikkatreenit sisältävät myös lajille epätyypillisiä liikesuuntia ja -ratoja, kuten vetoliikkeitä”, tarkentaa Maria.
Jos fysiikkaharjoittelu ei ole osa oman joukkueesi treeniohjelmaa ja haluaisit aloittaa fysiikkaharjoittelun, kannattaa apua kysyä omalta valmentajalta. Valmentajan kannattaa tutustua SCL:n fysiikkaharjoittelun testipatteristoon, joka löytyy täältä.
Fysiikkaharjoittelun lisääminen omaan treeniohjelmaan on Marian mukaan kuin rahan laittamista pankkiin.
“Jos aloittaa fysiikkatreenin ajoissa, ehtii sen hyödyistä nauttimaan pidempään”, toteaa Maria.
Teksti: SCL Viestintätyöryhmän jäsen Suvi Nuttunen