Turvallisuus

Tavoitteena laadukas urheilu- ja liikuntavalmennus

Turvallisuusnäkökulma on läsnä cheerleadingissä jatkuvasti ja se on koko toiminnan pohja. Suomen Cheerleadingliiton tavoitteena on tarjota laadukasta urheilu- ja liikuntavalmennusta kaikille ikäluokille ja tasoille turvallisessa ympäristössä. Tavoitetta tukee liittojohtoinen valmentajakoulutus, kilpailusarjojen turvallisuus- ja ikämääräykset sekä yhteistyötavoite muiden liikunta- ja terveysalan tahojen kanssa.

Cheerleadingiä harjoiteltaessa huomioidaan sen ominaispiirteet. Cheerleading on akrobaattinen taito- ja teholaji, jossa on mm. paljon hyppyjä, ponnistuksia ja alastulo tilanteita. Lajin kilpasuoritus on monipuolinen ja kuormittaa kehoa suhteellisen kokonaisvaltaisesti.

Valmentajakoulutusten yleisiä turvallisuustavoitteita ovat:

  1. antaa valmentajille perustiedot ihmisen kehityksestä
  2. opettaa valmentajille ryhmänhallintaa ja sosiaalisia taitoja
  3. opettaa cheerleadingin keskeiset lajitaidot ja niiden turvallinen harjoittaminen
  4. opettaa fysiologian ja fysiikkaharjoittelun perusteet
  5. opettaa valmentajia arvioimaan oman ryhmän ja yksilöiden taso

Liikuntataidot ja fyysinen kunto

Perusliikuntataitoja ovat mm. juokseminen, hyppääminen ja heittäminen, niitä urheilija tarvitsee kaiken liikkumisen pohjalle. Fyysinen kunto auttaa jaksamaan päivittäisissä askareissa sekä liikuntaharrastuksessa. Harrastuksissa tulee huomioida liikunnan monipuolisuus ja määrä sekä kehon valmistaminen suorituksiin lämmittelyn avulla. Liikuntasuoritus on hyvä lopettaa loppujäähdyttelyyn.

Ravinto ja lepo

Urheilijoiden ja harrastajien kehittymisen ja turvallisen harjoittelun kannalta on tärkeää huolehtia kulutusta vastaavasta energian saannista. Ravinnon laatu ja määrä sekä riittävä nesteen saaminen auttaa pysymään virkeänä ja terveenä. Mielen hyvinvointi ja fyysisestä rasituksesta palautuminen vaativat riittävästi unta ja lepoa. Tapaturmariski pienenee, kun liikkuja on energinen ja levännyt.

Harjoitteluilmapiiri ja kodin tuki

Turvallisessa ja positiivisessa ilmapiirissä harjoittelu tuottaa henkisesti terveempiä yksilöitä ja menestyneitä joukkueita. Harjoitusilmapiiri ei saa olla painostava vaan urheilijalähtöinen. Tutustu liiton kiusaamista vastaan -sivuihin ja lue lisää aiheesta. Kodin tuella ja hyvällä kaveripiirillä on myös merkittävä rooli urheilijan ja harrastajan hyvinvoinnin kannalta.

Cheerleadingin toimintaympäristö

Cheerleadingiä harjoitellaan joukkueena, usein liikuntasaleissa tai voimistelualueilla. Cheertanssin alustana voi olla esimerkiksi parketti tai tanssimatto ja lajitekniikkaa harjoitellaan paljain jaloin tai ohuilla tanssitossuilla. Cheerleadingissä alustana on usein parketti tai cheer-/voimistelumatto. Cheerleadingissä turvallista harjoittelua tukevat hyvät iskua vaimentavat kengät. Tilassa tulee olla tasolle sopiva kattokorkeus, jotta nostot voi suorittaa turvallisesti.

 

Yleisimmät urheiluvammat

Useimmin loukattuja kehon osia ovat (terveurheilija.fi):

  • nilkka (26 % kaikista urheiluvammoista)
  • polvi (17 %)
  • selkä (9 %).

Lähes puolet liikuntatapaturmissa tulleista vammoista on nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. 15 %:ssa tapauksista aiheutuu nivelen sijoiltaanmeno tai lihasrepeämä, 12 %:ssa tapauksista aiheutuu mustelmia tai muita ruhjevammoja sekä 10 %:ssa tapauksista luunmurtumia.”

Urheiluvammat voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan:

  1. Äkilliset tapaturmat – nopea kudoksen vaurioituminen. Äkilliseksi tapaturmaksi luokitellaan nivelsidevammat, lihasvammat ja murtumat.
  2. Rasitusvammat – kudosten mikrovauriot, jotka syntyvät liiallisesta ja yksipuolisesta kuormituksesta sekä liian lyhyestä palautumisajasta. Rasitusvammoja ovat mm. penikkatauti, rasitusmurtumat ja osa selkävaivoista.

Cheerleadingissä tapahtuneet tapaturmat

Tutustu OP Pohjolan korvaamiin vammoihin cheerleadingissä vuosina 2015-2018. Julkaisussa vahinkotyyppi ja vamman alue sekä vamman laatu.

OP_tilastot15-18