Cheerleadingin lajikulttuurissa ollaan Suomessa pitkään menty kohti todella suuria joukkuekokoja. Syitä joukkuekokojen kasvuun löytyy useista tekijöistä. Porvoolainen Fun Shine Cheerleaders on kuitenkin tänä syksynä tehnyt rohkean kokeilun ja ottanut SM-tason juniorijoukkueeseen vain 24 urheilijaa.
Tämä tarkoittaa, että joukkueessa on kilpailujen kannalta maksimimäärä urheilijoita, mutta ei yhtään niin sanottua varajäsentä. Pääsimme haastattelemaan Fun Shine Brilliance-joukkueen valmentajaa Niklas Törnroosia ajatuksista päätöksen takana.
Jäsenseuroissamme on pitkään menty kohti suurempia, jopa 40 hengen, ryhmiä ajatuksella, että saadaan tehtyä näyttäviä kilpailukoreografioita, loukkaantumisten tai lopettamisten varalta on saatavilla niin sanottuja varajäseniä ja suuret massat tuovat virtaa myös seurojen kassoihin harrastusmaksujen myötä. Tällä tiellä monilla joukkueilla on tullut katto vastaan ja haasteita on kohdattu esimerkiksi puutteena yksilön huomioimisessa, pettymysten sietämisessä, kun kilpailupaikkaa ei nuorelle urheilijalle tulekaan, sekä valmentajien jaksamisessa. Suuntaa joukkuekoon pienentämiseen Porvoon Fun Shinen lisäksi antaa myös cheernaisten liittojohtoinen maajoukkue, joka otti tänä vuonna mukaan ensimmäistä kertaa vain 24 urheilijaa ja lisäksi haastajaryhmän urheilijoita, jotka kutsutaan tarpeen mukaan erikseen yksittäisille harjoitteluleireille.
Fun Shine Brilliance-joukkueen valmentaja Niklas Törnroos kertoo haastattelussa, että isona asiana pienen joukkueen kokoamisen takana oli tiiviin yhteishengen luominen. He olivat aiempina kausina kokeneet haastavaksi varajäsenten osallistamisen ja kuuluvuuden tunteen luomisen, vaikka siihen oli käytetty erilaisia metodeja. Lopullinen päätös vain 24 urheilijan mukaan ottamisesta tuli syksyllä 2020, jolloin joukkueesta lopetti muutamia urheilijoita ja varsinaista tiputtamista ei tarvinnut tehdä ja uusina mukaan otettiin vain parhaat. Joukkue kuitenkin kasvattaa tuleville vuosille osaajia pitämällä alemman juniorijoukkueen riveistä neljän klinikkaurheilijan ryhmää mukana harjoituksissa kerran viikossa. Nämä urheilijat saavat kuitenkin oman joukkueen kanssa tärkeää kilpailukokemusta, eivätkä ole vanhan tavan mukaan varalla SM-tason joukkueessa.
”Meille urheilijoiden hyvinvointi on ykkösprioriteetti ja pienemmällä joukkueella saadaan varmistettua maksimaalinen kehittyminen yksilönä, sekä luotua ilmapiiri, jossa kaikki tuntevat olonsa yhtä arvokkaaksi ja jossa kaikki kilpailevat läpi vuoden”, Törnroos kertoo.
Monissa seuroissa varajäseniä pidetään mukana varmuuden vuoksi ja tapaa perustellaan myös sillä, että uudet jäsenet pääsevät ensin tutustumaan uuden tason ja joukkueen tapoihin. Heille kisakokemusta saatetaan tarjota kauden alkukilpailuista ja arvokilpailuun valitaan paras ja kokenein porukka. Suomen Cheerleadingliitto teki jäsenistölleen lajikulttuurikyselyn vuonna 2019 ja senkin tuloksista oli nähtävillä haasteita juuri isojen ryhmäkokojen tuoman kuormituksen kanssa sekä yksilön huomioimisessa. Kyselyn mukaan osa urheilijoista koki olevansa kierrätystavaraa. Hyvinä asioina nousi isoissa ryhmissä se, että kaikille löytyi lopulta oma rooli ja useimmat löysivät samanhenkisen kaveriporukan isosta joukkueesta, jonne luonnollisesti mahtuu monenlaisia ihmisiä enemmän kuin pieneen porukkaan.
Muissa lajeissa, kuten voimistelussa, nuorten urheilijoiden varajäsenien pitäminen on seurojen puolelta kiellettyjä ja nähtäväksi jää, ottaako cheerleadingliitokin jäsenistö käyttöön tämän kaltaisia linjauksia. Monissa lajeissa tuo 24 urheilijan tiimi kuulostaa isolta ja cheerleadingissä SM-tasollakin on nähty menestyneitä 16-20 hengen kilpailuohjelmia. Ei siis ole kiveen hakattua, että edes sitä 24 jäsentä olisi välttämätön olla. Pienillä paikkakunnilla saattaa toimia vain yksi seura ja yksi ikätason joukkue, jolloin mukaan on toki mielekästä ottaa kaikki halukkaat, kunnes toinen ikätason joukkue voidaan perustaa.
Fun Shine Brilliance valmennustiimissä (yht. neljä valmentajaa) koetaan, että nyt urheilijat ovat todella motivoituneita harjoitteluun ja joukkuehenki on entistä parempi. Heillä on tiedossa, että pienen joukkueen kanssa haasteita voi tulla tilanteissa, joissa urheilija joutuu sairastumisen tai muun syyn takia olemaan sivussa. Tämä on kuitenkin valmentaja Törnroosin mukaan pieni haaste verrattuna siihen, mitä etuja pienemmän joukkueen kanssa on. Tälle syksylle joukkue oli tehnyt kilpailuohjelman valmiiksi hyvissä ajoin ja samalla koreografialla ja kokoonpanolla mennään koko kauden läpi ja pienet vaikeustason lisäämiset on helppo liittää siihen tarvittaessa.
”Meille Brilliance on joukkue täynnä erilaisia ihmisiä, joista jokainen ansaitsee yksilöllistä huomiota ja nyt pystymme ottamaan jokaisen tarpeet paremmin huomioon”, toteaa Törnroos haastattelun loppuun.
Fun Shine Brilliance Turun kilpailuissa syksyllä 2020. Kuva: Tero Wester