Oma lajimmekaan ei ole immuuni kiusaamiselle, häirinnälle tai epäasialliselle käytökselle. Vaikka cheerleading jo nimensä mukaisesti pitäisi olla hauskaa, iloista ja yhdistävää, lajin parissa kiusaamista tapahtuu niin netissä kuin harjoittelu- ja kilpailutilanteissakin.
Artikkelia varten kysyttiin muutamilta tahoilta, minkälaista kiusaamista he olivat kokeneet tai nähneet eri tilanteissa.
”Teillä on hiton rumat puvut!” ”Ootte huonoja!” ”Teillä on ihan liikaa glitteriä!” ”Sillä on ihan vääränlainen meikki meidän esitykseen.”
Siinä muutamia esimerkkejä, joita cheerkilpailuissa on valitettavasti kuultu. Useimmiten kommentteja kuiskitaan, tokaistaan tai huudellaan kilpakumppaneille, mutta yllä olevista esimerkeistä yksi oli kohdistettu myös omaan joukkuekaveriin.
Ilkeää kommentointia ja kiusaamista tapahtuu myös kilpailuiden ulkopuolella. Myös treenihallin puolella omia joukkuekavereita saatetaan haukkua päin naamaa, heistä voidaan levittää juoruja tai muu joukkue saattaa jättää tietyn henkilön huomiotta. Myös treeneissä kuvattuja videoita saatetaan suorastaan ”ylianalysoida” ja epäonnistuneesta stuntista syytetään joukolla yhtä ja ainoaa joukkueen jäsentä (”Sä teit tässä virheen”, ”Tää oli sun vika, että tää stuntti epäonnistui”). Kyseessä on kuitenkin joukkuelaji, jossa kaikki ovat yhtä lailla mukana.
Kiusaaminen näkyy myös netissä
Cheerleadingin parissa nettikiusaamisen osalta pahimmiksi kanaviksi nousivat sosiaalisen median kanavat sekä erilaiset keskusteluryhmät. Pahimmillaan kiusaaminen oli artikkelia varten haastatelluiden henkilöiden mukaan Jodelissa ja TikTokissa, ajoittain myös Instagramissa. Näiden somealustojen kommenteissa näkyy usein hyvinkin rajua kielenkäyttöä sekä toisen henkilön täydellistä haukkumista.
Huolestuttavaa oli, että haastatelluiden henkilöiden mukaan eräät joukkueet ovat perustaneet nettiin valmentajien haukkumiseen tarkoitettuja keskusteluryhmiä. Näissä ryhmissä siis yhdessä haukutaan joko oman joukkueen tai muiden joukkueiden valmentajia.
Viime keväänä (2022) otimme cheerleadingkisojen aikoihin Jodel-sovelluksen suurennuslasin alle ja seurasimme siellä käytyjä lajiin liittyviä keskusteluja. Kyseiseen sovellukseen käyttäjän on mahdollisuus kommentoida täysin anonyymisti.
Seuraamisjaksojen aikana keskustelu oli pääasiassa kannustavaa ja iloista, mutta joukkoon mahtui valitettavan monta epäasiallista ja töykeää kommenttia. Useimmat kommentit koskivat muita joukkueita ja miten he eivät heidän ”farssisuorituksellaan” olisi ansainneet kyseistä sijaa. Tokihan joukkueiden ohjelmien kommentoiminen on sallittua, mutta se pitäisi tehdä rakentavalla ja neutraalimmalla tavalla kuin että suurin joukoin aletaan haukkumaan ja mollaamaan joukkuetta. Toinen seikka, joka keskusteluissa herätti huomiota, oli juorujen ja huhujen levittäminen. Useissa tapauksissa näiden keskustelunaloitusten alle olivatkin juorujen kohteena olleen joukkueen jäsenet käyneet kommentoimassa asiaa ja sanoneet asioiden olevan täysin perättömiä.
Jodelissa käyttäjillä on kuitenkin mahdollisuus äänestää sopimaton kommentti pois keskustelusta, jolloin kommentin tilalla lukee teksti sen poisäänestämisestä. Näin kävi onneksi muutamissa tapauksissa.
Joukosta erottui myös yksi lajin kannalta surullisempikin viesti. Eräs kommentoija on jo pitkään halunnut aloittaa lajin, mutta totesi samaan hengenvetoon, että Jodelin kommenttien perusteella ei edes aio kokeilla.
Tämän lyhyen seurantajakson perusteella olisi siis tärkeää, että urheilijoille opetettaisiin myös nettikäyttäytymistä varsinkin oman lajin keskuudessa. Julkisella ja nimettömällä nettikiusaamisella ja töykeällä käytöksellä saatetaan karkottaa enemmänkin lajin potentiaalisia harrastajia kuin vain tämä yksi.
Teksti: SCL:n viestintätyöryhmän jäsen Elina Salminen