Mitä jos kiusattu ei puhu – vinkkejä valmentajalle

Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuonna 2017 kyselyn lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista, josta syntyi laajamittainen raportti ”Jos siel ois joku kaveri”. Aineisto kerättiin kymmenestä eri koulusta 4.—9.-luokkien oppilailta. Kyselyyn vastasi 1304 vastaajaa. Näistä vastaajista 52 % yläkouluikäisistä ja 31 % alakouluikäisistä ilmoitti, että valmentaja ei tiedä kiusaamisesta.

Lukemat ovat hälyttävän suuria. Yksi syy suuriin lukemiin voi olla se, että lasten ja nuorten saattaa olla vaikea puhua kokemastaan kiusaamisesta. Syitä puhumattomuuteen on monia: pelko, häpeä, hän ei usko puhumisen auttavan tilannetta tai hän uskoo jonkun muun puuttuvan asiaan. Myös silminnäkijöiden voi olla vaikea puhua kiusaamisesta; heitä puolestaan saattaa pelottaa se, että he joutuvat itse kiusatuiksi tai heitä nolottaa puhua siitä, mitä toiselle on tehty.

Mitä sitten voi tehdä, jos kiusattu ei puhu? Asiasta on vaikea tietää, jos kukaan ei puhu.

Kiinnitä huomiota käyttäytymiseen

Hyvin useissa tapauksissa kiusaaminen kuitenkin vaikuttaa voimakkaasti kiusatun käyttäytymiseen. Tämän vuoksi valmentajan on syytä ottaa huomioon erilaiset muutokset urheilijan käyttäytymisessä sekä motivaatiossa osallistua treeneihin tai joukkueen muihin yhteisiin tapahtumiin.

Yksi huomattava muutos voi esimerkiksi olla se, että ennen iloinen ja positiivinen urheilija saattaa vetäytyä treeneissä syrjään ja puhuu hyvin harvoin – jos lainkaan. Hän saattaa myös jättäytyä treeneistä pois ilman mitään syytä tai sanoa jatkuvasti olevansa kipeä. Hänellä saattaa olla myös normaalista luonteesta poikkeavia kiukku- tai ärtyisyyskohtauksia tai hän saattaa purskahtaa itkuun yllättäen.

Kysy asiasta urheilijalta

Edellä mainituissa tapauksissa urheilijalta kannattaa kysyä suoraan asiasta kahden kesken. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kiusattu urheilija ei välttämättä halua kertoa tilanteesta tai saattaa vain tokaista olevansa ihan ok. Vastausta ei kuitenkaan kannatta eikä saa ottaa totuutena, jos yhtään epäilee kiusaamista tapahtuneen. Valmentajan kannattaakin kysyä asiasta uudelleen liikaa kuitenkaan painostamatta. 

Puhu kiusaamisesta koko joukkueen kesken

Yksi mahdollisuus on ottaa kiusaaminen yleisellä tasolla puheenaiheeksi joukkueen kesken. Tässä tapauksessa on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kyseinen urheilija yksilöidy keskustelussa.

Teksti: SCL:n viestintätyöryhmän jäsen Elina Salminen