Huhti- ja toukokuun cheerkeskiviikkoklubeilla käsitellään aikuisliikuntaa ja vastuullisuutta

Cheerkeskiviikkoklubit jatkuvat tänä keväänä aina kesäkuulle asti. Seuraavissa klubeissa käsittelemme aikuisliikuntaa sekä turvallista toimintaympäristöä.

21.4. klo 16-18 Aikuisliikunta cheerleadingissa
Cheerleading on saanut ensimmäisen aikuisten tähtiseuransa! Cheerkeskiviikkoklubissa tutustumme aikuisten tähtiseuraprosessiin sekä keskustelemme klassikkotoiminnan tulevaisuuden kehitysaskelista. Ohjelmassa keskustelua, seuraesimerkki sekä Olympiakomitean tähtiseuraterveisiä.
Osallistumislinkki: https://us02web.zoom.us/j/86542309100?pwd=ZGtvTDFoWHlLVlI4cjVUQncwVEdkQT09

12.5. klo 16-18 Vastuullisuus – Turvallinen toimintaympäristö ja lajikulttuuri
Vastuullisuus on yksi Cheerkeskiviikkoklubin vuoden kantavista teemoista. Tällä kerralla pureudumme lajikulttuurin kehittämiseen sekä turvallisen toimintaympäristön rakentamiseen. Ohjelmassa on Et Ole Yksin -hankkeen esittely sekä keskustelua häirintävapaan toimintaympäristön luomisesta cheerleadingiin ja cheertanssiin.

Et ole yksin on Suomen ensimmäinen kohdennettu tukipalvelu, johon seksuaaliväkivallan ja häirinnän, epäasiallisen käytöksen tai kiusaamisen kohteeksi joutunut urheilija tai urheilutoimija voi olla yhteydessä ja saada apua. Valtakunnallisen tukipalvelun lisäksi hankkeessa vahvistetaan lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta sekä lisätään vanhempien ja valmentajien tietoja nuorten kokeman väkivallan ja häirinnän ehkäisystä.
Osallistumislinkki: https://us02web.zoom.us/j/88926229532?pwd=TEpGUGRxOFltai8ya2J2VkRCUllRQT09

Tilaisuudet ovat maksuttomia eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista.

Koulutuslisenssi seuroille

OHJAAJIEN JA VALMENTAJIEN KOULUTTAMINEN SEUROISSA KOULUTUSLISENSSILLÄ

Seurojen harrastajamäärien kasvuun ja uusien valmentajien osaamisen kehittämisen tarpeeseen on tarjolla lisenssikouluttajakoulutus. Koulutuksen jälkeen lisensoitu henkilö voi kouluttaa seuran sisällä rajattoman määrän omia valmentajia liiton ohjauksen perusteet -materiaaleilla, tuella sekä oikeudella merkitä meriittejä Suomisporttiin. Uuden koulutussuosituksen mukaan kaikki jäsenseuroissamme toimivat valmentajat, apuvalmentajat ja valmentajaharjoittelijat on koulutettu vähintään ohjauksen perusteet -tasolle.

Seuran sisällä kouluttaminen mahdollistaa seuran rytmitykseen ja saliarkeen sopivan koulutusmuodon. Jos seura kouluttaa vuosittain n.10 valmentajaa ohjauksen perusteet tasolle, niin oma lisenssikouluttaja kannattaa myös taloudellisessa mielessä. Koulutuslisenssi on voimassa kahden vuoden ajan. Seura vastaa koulutuksesta aiheutuvista kuluista (mahdollinen kouluttajan palkkio, opetusympäristöstä aiheutuvat kulut).

Lisenssikoulutuksen sisältö on ohjauksen perusteet-koulutus. Jos olette
kiinnostuneet tästä koulutusvaihtoehdosta, niin olkaa yhteydessä koulutussuunnittelijaan (seuraava lisenssikouluttajien koulutus syksyllä 2021). Liitto jatkaa myös avoimien koulutusmoduulien järjestämistä keväisin ja syksyisin.

 

Kouluttajalla tulee olla seuraavaa osaamista ja kokemusta:

  • riittävä pedagoginen osaaminen (kouluttajakokemus, opetusalan opintoja)
  • vähintään tason 2 valmentajakoulutus (VK2)
  • valmentajakokemus minimissään viisi vuotta
  • sitoutuminen Cheerleadingliiton arvoihin ja sääntöihin
  • hyvät vuorovaikutustaidot

 

Prosessin eteneminen:

  1. Ilmoitus lisenssikouluttajaksi hakevasta henkilöstä liittoon (nita.rikstrom@scl.fi)
  2. Lisenssisopimus ja laskutus (lisenssin hinta 1500€/seura /2v.)
  3. Lisenssikouluttajan koulutus ja liittyminen lisenssikouluttajien verkostoon (koulutus verkossa keväällä ja syksyllä)
    1. Kouluttajana aiemmin toimineet: kertaus, seuranta, palaute
    2. Uudet kouluttajat: koulutusharjoittelu, kertaus, seuranta, palaute
  4. Koulutustapahtuma seurassa(4h)
  5. Seura merkitsee osallistujille meriitit Suomisporttiin ja kannustaa jatkokoulutuksiin
  6. Osallistujien palaute koulutuksesta liitolle ja seuralle luettavaksi (kehitystyö ja koulutuksen vaikuttavuuden arviointi)

Seurojen lisenssikoulutuksista merkintä liiton rekisteriin surveypal-linkin kautta (osallistujamäärä ja ajankohta)

 

Lue pilottiseuran Jaguars Spirit Athletes kokemuksia täältä.

 

Tanssimaajoukkueen täydennyshaku 14.-23.4.2021

Cheerleadingin MM-kilpailujen 2021 ajankohta muuttui koronapandemian takia. Kilpailujen ajankohdan vaihtuminen vaikutti jonkin verran tanssimaajoukkueen kokoonpanoon. Näiden muutoksien takia maajoukkuetta täydennetään avoimella haualla 14.-23.4.2021. Lue lisää ”Tanssimaajoukkueen täydennyshaku 14.-23.4.2021”

Vihti-Gymille cheerleadingin ensimmäinen aikuisliikunnan tähtimerkki

Liikuntaseura Vihti-Gymin klassikkojoukkue Voima Winter Wildness-kilpailuissa Seinäjoella vuonna 2018. Kuva: Tero Wester

Suomen Cheerleadingliiton tähtiseuramäärä on jatkanut kasvuaan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, kun Liikuntaseura Vihti-Gymistä tuli cheerleadingin 17. lasten- ja nuorten tähtiseura ja ensimmäisen aikuisten tähtiseura. Auditoinnit toteutettiin yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton ja Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilun kanssa.

– Olemme todella ylpeitä siitä, että työ, joka seurassamme on 13 vuotta sitten aloitettu, on kantanut tällaista hedelmää. Pieni seuramme on kasvattanut paitsi maailmanmestareita, myös kasvattanut jäsenistöään siten, että seurassamme saavat harrastaa niin pienet lapset, kuin myös ”oikeasti aikuiset” klassikkourheilijat. Klassikkourheiluhan on kasvattanut suosiotaan jo niin, että seurassamme on peräti kaksi klassikkojoukkuetta: harrasteryhmä ja mitalisijojakin saavuttanut kilpajoukkue, kertoo Vihti-Gymin cheerleadingvastaava Essi Männikkö.

Vihti-Gymillä on ollut merkittävä rooli myös suomalaisten huippucheerleadereiden kasvattajaseurana. Cheerleadingin maailmanmestarit Joanna Remes, Vanessa Sohlberg ja Vilja Veikkolainen ovat Vihti-Gymin kasvatteja. Vihdin Nummelassa sijaitsevaan menestyjien puistoon istutettiin Remeksen, Sohlbergin ja Veikkolaisen kunniaksi kirsikkapuu vuonna 2019. Samassa puistossa kasvavat muun muassa yhdistetyn olympiavoittaja Hannu Mannisen sekä NHL-jääkiekkoilija Eeli Tolvasen puut.

– Meille avautui loistava mahdollisuus pilotoida aikuisliikunnan auditointeja yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton aikuisliikunnan kokeneiden auditoijien kanssa ja saimme pilottiseuraksi rohkean Vihti-Gymin, joka teki ison työn tähdätessään heti kerralla kahteen tähtimerkkiin, kertoo Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel.

Vihti-Gymillä on kaksi cheerleadingin aikuisliikuntaryhmää sekä runsaasti muita aikuisliikuntaryhmiä voimistelun, tanssiliikunnan ja kehonhuollon parissa.

– Vihti-Gymissä laadukas lasten ja nuorten sekä aikuisten toiminta kulkevat esimerkillisesti käsikädessä. Aikuisharrastajia on upeasti osallistettu lasten ja nuorten toiminnassa esimerkiksi valmennustehtävissä, seurakehittäjä Hagel hehkuttaa.

Aikuisliikunnan pilottiauditoinnin myötä kaikille Suomen Cheerleadingliiton jäsenseuroille avautuu mahdollisuus hakeutua aikuisliikunnan tähtiseuraksi. Lasten- ja nuorten tähtimerkin omaaville seuroille suositellaan aikuisliikunnan tähtimerkin auditointi seuraavan lasten- ja nuorten tähtiseura-auditoinnin yhteydessä. Ensimmäistä kertaa tähtiseura-auditointiin tulevat seurat voivat ensimmäisessä auditoinnissaan hakea halutessaan joko molempia tähtimerkkejä tai vain toista tähtimerkeistä.

Suomen Cheerleadingliitto järjestää 21.4.2021 Cheerkeskiviikkoklubin, jossa kerrotaan seuroille lisää aikuisliikunnan tähtiseuraksi hakeutumisesta sekä keskustellaan cheerleadingin aikuisliikunnan kehitystarpeista.

Suomen Cheerleadingliitto hakee talous- ja hallintokoordinaattoria

Sykkiikö sydämesi hyvälle hallinnolle ja ajantasaisille talousluvuille? Innostutko yhdessä tekemisestä ja mahdollisuudesta kehittää uutta? Haluatko mukaan kasvavan ja vauhdikkaan lajin pariin rakentamaan toimivia ja joustavia talouden ja hallinnon rakenteita Suomen Cheerleadingliittoon? 

Haemme nyt liitolle talous- ja hallintokoordinaattoria vakituiseen työsuhteeseen. 

Suomen Cheerleadingliitto ry (SCL) on vuonna 1995 perustettu lajiliitto, jonka alaisuuteen kuuluu 58 jäsenseuraa. Cheerleading liikuttaa noin 14 000 lasta, nuorta ja aikuista ympäri Suomen. Liiton toiminta koostuu koulutustoiminnasta, jäsenpalveluista, tapahtumista, huippu-urheilusta ja cheerleadingin edunvalvonnasta Suomessa. Toimistomme sijaitsee Sporttitalossa Helsingin Pitäjänmäellä. Etätöitä teemme joustavasti. 

Talous- ja hallintokoordinaattori vastaa liiton talouden ja hallinnon arkirutiineista yhdessä muiden toimihenkilöiden ja toiminnanjohtajan kanssa. Hän vastaa SCL:n lisenssimyynnistä ja siihen liittyvistä kysymyksistä, toimii keskeisessä roolissa mm. liiton yhteistyösopimusten toteuttamisessa ja vastaa ostopalveluiden kilpailuttamisesta. Talous- ja hallintokoordinaattori toimii tiiviissä yhteistyössä liiton toimihenkilöiden kanssa ja toiminnanjohtajan työparina. Lisäksi vastuulla voi olla itsenäisiä kehittämisprojekteja. Tehtävä on liitossamme uusi. 

Tehtävässä menestyminen edellyttää kokemusta taloushallinnostanäkemyksellistä otetta talouden ja hallinnon kokonaisuuksiin sekä soveltuvaa korkeakoulututkintoaEduksi luetaan kokemus järjestötoiminnasta sekä yhdistyslain ja järjestötoiminnan rahoitukseen liittyvien säädösten ja prosessien ymmärrysLisäksi eduksi luetaan kokemus asiakasrajapinnassa työskentelystä ja asiakasneuvonnasta. Arvostamme täsmällistä työtapaa, hyviä yhteistyötaitoja sekä avointa, joustavaa ja kehitysmyönteistä otetta työn tekemiseen.  

Lähimpiä työparejasi ovat liiton toiminnanjohtaja sekä asiantuntevat ja kannustavat kollegat. Liiton kirjanpito ostetaan kirjanpitoyhtiöltä, jonka kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. Uudessa tehtävässä pääset vaikuttamaan kasvavan liiton talouden ja hallinnon rakenteisiin ja muokkaamaan toimintatapoja.  

Työ vaatii ajoittaista ilta- ja viikonlopputyötä sekä matkustamista pääasiassa kotimaassa. Työ alkaa sopimuksen mukaan. 

Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi palkkatoiveineen 18.4. mennessä osoitteeseen anni.vesa@scl.fi. Laita viestin aiheeksi SCL talous- ja hallintokoordinaattori. Hakemusaineisto tulee toimittaa yhtenä pdf-tiedostona, jonka maksimipituus on kaksi liuskaa. Laita tiedoston nimeksi pelkkä oma nimesi.  

Hakijoiden haastattelut toteutetaan 22.-23.4.2021 ilta-aikaan etäyhteyksien välityksellä. 

Lisätietoja tehtävästä antaa liiton toiminnanjohtaja Anni Vesa. Tavoitat Annin puhelimitse numerosta 050-544 1231 perjantaina 9.4. klo 9-11, maanantaina 12.4. klo 9-11 ja keskiviikkona 14.4. klo 9-11. Valitettavasti emme vastaa sähköpostitiedusteluihin.

SCL ja liikunnan aluejärjestöt lanseeraavat seuratoimijoiden koulutuspilotin

Suomen Cheerleadingliitto käynnistää yhdessä liikunnan aluejärjestöjen kanssa seuratoimijoiden koulutuspilotin. Vuoden 2021 kestävässä pilotissa liikunnan aluejärjestöjen tarjonnasta tuttuja seuratoimijoiden koulutuksia tuodaan osaksi Suomeen Cheerleadingliiton koulutustarjontaa. Koulutuspilotin tavoite on lisätä seuratoimijoiden osaamista ja tarjota yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia verkossa seurojen työntekijöille, luottamustoimisille ja muille seuratoiminnasta kiinnostuneille.

– Haluamme lajiliittona kantaa vastuun siitä, että kaikilla jäsenseurojemme seuratoimijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää omaa seuratoimintaosaamistaan, innostua uudesta ja verkostoitua muiden cheerperheen toimijoiden kanssa. Meillä on paljon positiivisia kokemuksia verkkokouluttamisesta valmentajakoulutusten puolelta, joten teemme myös kaikki pilotin seuratoimintakoulutukset verkossa, kertoo Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel.

Suomen Cheerleadingliiton ja liikunnan aluejärjestöjen yhteistyö on nousemassa uudelle tasolle pilotin myötä.

– Olemme sopineet keskitetysti liikunnan aluejärjestöjen kanssa yhteistyöstä, joten mukana pilotissa on kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. Tämä takaa koulutusten aikataulutukseen joustavuutta sekä sen, että jokaiseen koulutukseen saadaan kouluttajaksi aluejärjestöjen lukuisista huippuammattilaisista paras osaaja, Hagel kertoo.

Keväällä 2021 tarjotaan kolme noin 2-3 tunnin mittaista koulutusta, joiden aiheet ovat seuran hyvä hallinto, hyvä seura työnantajana sekä yhteisöllisyyden luominen, ylläpitäminen ja johtaminen hyvässä seurassa. Yhden moduulin osallistumismaksu on 60 €/henkilö ja koulutukset järjestetään kokonaisuudessaan verkossa.

– Pohdimme yhdessä aluejärjestöjen asiantuntijoiden kanssa pitkään, miten koulutustarjonta rakennetaan. Hyvän seuran hallinto -koulutus valikoitui ensimmäiseksi koulutukseksi liiton vastuullisuusohjelman perusteella. Työnantajuus ja yhteisöllisyys puolestaan ovat nyt koronaikana olleet tapetilla enemmän kuin koskaan, joten uskomme, että koulutukset tulevat tarpeeseen, Hagel kertoo.

Syksyllä pilotti jatkuu uusin aihein ja tarjontaan on tulossa muun muassa viestintä-, verotus- ja varainhankintakoulutusta. Mikäli koulutuksilla riittää kysyntää on seuratoiminnan moduulikoulutuskonsepti mahdollista juurruttaa osaksi liiton perustoimintaa.

Koulutuksiin pääsee ilmoittautumaan alla olevien linkkien takaa, josta löytää myös tarkemmat koulutuskuvaukset.

  • Hyvän seuran hallinto, 27.4.2021 klo 17

https://www.suomisport.fi/events/b7cd68de-badf-44b2-8933-a1bfbdfcfc80

  • Hyvä seura työnantajana, 11.5.2021 klo 17

https://www.suomisport.fi/events/fed0a42f-ae3c-4b17-b237-8d48f6946f4d

  • Yhteisöllisyyden luominen, ylläpitäminen ja johtaminen hyvässä seurassa, 25.5.2021 klo 17

https://www.suomisport.fi/events/a4e238e2-7d81-47a7-9f2a-96188b60d418

Keväällä kilpaillaan myös turvavälisarjoissa!

Koronatilanne on aiheuttanut haasteita harjoittelulle, jota on rajoitettu monessa osassa Suomea syksyn ja kevään aikana. Jotta mahdollisimman monella joukkueella olisi mahdollisuus saada palautetta ja kilpailla kevään aikana, Start-etäarviointiin ja Spirit-etädigikilpailuihin lisätään cheerin turvavälisarjat kaikille leveleille.

Lue lisää ”Keväällä kilpaillaan myös turvavälisarjoissa!”

Kunniapuheenjohtajan haastattelu

Suomen Cheerleadingliiton puheenjohtajana toiminut Taru Rautavuori-Knabe on nimitetty liiton
kunniapuheenjohtajaksi liiton syyskokouksessa 22.11.2020. Rautavuori-Knabe on Suomen
Cheerleadingliitto ry:n ensimmäinen kunniapuheenjohtaja.

Harrastajasta puheenjohtajaksi

Cheerleadingin pariin Taru on päätynyt ”perinteisen” polun kautta ystävän houkuttelemana. Hän osallistui
helsinkiläisen Colts cheerleaders -joukkueen koetreeneihin ja aloitti niiden myötä harrastamisen
joukkueessa vuonna 1992.

— Koetreenit eivät ehkä olleet ihan samaa luokkaa kuin nykypäivän karsinnat, mutta spagaatit piti
näyttää sekä tehdä tanssipätkiä, Taru muistelee ensikosketustaan lajiin.

Colts-joukkueen hajoamisen jälkeen Taru oli mukana Golden Spirit-seuran perustamisessa ja harrasti itse
seuran naisten joukkueessa sekä yhden kauden ajan toimineessa sekajoukkueessa. Oman harrastamisen
ohella hän valmensi seuran minijoukkuetta.

Sitten koitti opiskelijavaihto University of Texas at Austinissa. Se tarjosi Tarulle kansainvälisen
opiskelukokemuksen lisäksi mahdollisuuden päästä seuraamaan paikallisen cheerleadingjoukkueen
toimintaa. Kokemus oli silmiä avaava nuoren valmentajan näkökulmasta: lajissa oltiin Suomen silloiseen
tasoon verrattuna hurjasti edellä. Tarua ei kuitenkaan epäilyttänyt, eikö samalle tasolle voitaisi jonain
päivänä päästä. Erityisen vaikutuksen tekivät panostus akrobatiataitoihin ja fyysisten ominaisuuksien
kehittämiseen, jonka kautta urheilijat olivat erittäin atleettisia. Palattuaan Texasista Taru valmensi GS:n
naisten edustusjoukkuetta usean vuoden ajan.

Syksyllä 2001 Taru sai paljon kannustusta oman seuran sisältä lähteä ehdolle Suomen Cheerleadingliiton
puheenjohtajaksi. Lajiin omistautuneisuuden lisäksi kauppakorkeakoulun opinnot tukivat valmiuksia
tehtävän hoitamiseen. Puheenjohtajan tehtävään hakemisessa Tarua motivoivat oman rakkaan lajin
eteenpäinvieminen korkeammalle, jopa kansainväliselle tasolle.

Lopulta Taru valittiin puheenjohtajaksi liiton syyskokouksessa. Hän toimi puheenjohtajana vuosina
2002–2006. Valmentaminen jatkui puheenjohtajuuden rinnalla vuoteen 2005 saakka. Valmentaminen ja
puheenjohtajuus tukivat toinen toistaan. Valmentajuutensa ansiosta Tarulla oli seurojen ja valmentajien
toimintaa koskeviin asioihin, kuten valmentajakoulutusten rakentamiseen moninainen näkökulma.

 

Puheenjohtajakauden haasteet ja onnistumiset

Puheenjohtajakauden haasteina Taru mainitsee lajiin kohdistuneet ennakkoluulot. Tietoisuus lajista oli
Suomessa vielä heikkoa ja monet ajattelivat, ettei cheerleading ole kilpaurheilua. Mielikuvat lajista
kumpusivat amerikkalaisista elokuvista. Cheerleadingia yritettiin liittää kovasti voimistelun alalajiksi, jonka
vuoksi täytyi uurtaa tietä sille, että kyseessä on täysin omanlaisensa mahtava laji. Tämän vuoksi tuli suuresti
keskittyä kilpacheerleadingin esille tuomiseen urheilulajina.

Haasteista huolimatta Tarun puheenjohtajakaudella saavutettiin paljon asioita: SCL sai omat ihka
ensimmäiset toimitilansa, liitolle palkattiin ensimmäinen työntekijä ja liitto pääsi opetus- ja
kulttuuriministeriön valtiontuen piiriin. Suurimpana onnistumisena Taru pitää jälkimmäiseksi mainittua, sillä sen avulla otettiin ensimmäiset askeleet muiden urheilulajien rinnalle ja päästiin lähemmäs silloin
toiminutta Suomen Liikunta ja Urheilu ry:tä (nyk. Olympiakomitea).

— Kaikista tärkein tekijä oli hallitusporukka. Moni asia mahdollistui heidän avullaan. Jokaisella
hallituksen jäsenellä oli mieletön motivaatio viedä lajia eteenpäin.

Hallituksen jäsenille jaettiin omat osa-alueensa, joita kukin lähti työstämään. Toimintaan tehtiin todella
paljon muutoksia yhteistyöllä ja katsomalla esimerkkiä muilta liitoilta. SCL:n toiminnassa panostettiin
esimerkiksi viestintään: hankittiin yhteistyökumppaneita, televisioitiin kilpailuja ja luotiin yhä tänäkin
päivänä käytössä oleva liiton logo. Viestintään käytetty panostus ei ollut turhaa, sillä lajin näkyvyys
lisääntyessä jäsenseuroja tuli lisää ja harrastajamäärät kasvoivat voimakkaasti vuosien aikana. Samalla lajin
tunnettuus alkoi kasvaa.

— Lajin media-arvo nousi ja televisiossa saavutettiin hyvät katsojaluvut, Taru kertaa.
Kaikki edellä mainitut asiat tukivat liiton toiminnan ammattimaistumista. Lisäksi Tarun aikana aloitettiin
yhteistyö amerikkalaisten kanssa. Koska Suomi pärjäsi hyvin cheerleadingissa, amerikkalaiset olivat
kiinnostuneita yhteistyökumppanuudesta. Näin Suomi pääsi mukaan International Cheerleading Unionin
perustamiskokouksiin, jonka kautta on pystytty alusta asti vaikuttamaan cheerleadingin kehitykseen.

 

Suomi MM-kisojen järjestäjämaaksi vuodeksi 2007

Cheerleadingin konkarit muistavat, että Suomessa on järjestetty kerran lajin MM-kilpailut. Taru oli
mahdollistamassa tuonkin tapahtuman myöntämistä Suomelle. Vielä 2000-luvun alussa Suomi kuului lajin
toiseen maailmanliittoon IFC:iin, jossa maailmanmestaruuskilpailut kiersivät maasta toiseen. Nykyään
kilpailut järjestetään joka vuosi Yhdysvalloissa, Floridassa.

Hallitseva näkökulma maailmalla 2000-luvun alussa oli, että MM-kisojen järjestäminen on suuri
taloudellinen riski järjestävälle maalle. Suomessa oltiin kuitenkin toista mieltä.

— Me oltiin sitä mieltä, että jos kisat tuodaan Suomeen, niin sen vaikutukset ovat ainoastaan
positiivisia, Taru kertoo.

Liitto oli tässä vaiheessa jo kokenut kisajärjestäjä, ja useat järjestetyt kisat olivat olleet liitolle taloudellisesti
kannattavia. Kisojen järjestämisvastuu myönnettiin Suomelle, joka vakuutti, ettei se tarvitse taloudellista
tukea kisojen järjestämiseen. Suomen eduksi laskettiin myös suuri harrastajamäärä, aktiivinen
osallistuminen lajin kehittämiseen kansainvälisesti ja hyvä kilpailumenestys.

 

Kuvassa Taru Rautavuori-Knabe pitämässä käsissään viikattua Suomen lippua. Taru hymyilee mustassa jakkupuvussa. Takana näkyy cheerleadingjoukkueita palkinnonjaossa.
Taru vastaanottamassa MM-kilpailuiden järjestämisvastuuta Japanissa. Kuva: Lari Eteläniemi.

Cheerleading tänään

Nykyään Taru asuu perheensä kanssa Helsingissä. Perheeseen kuuluvat aviomies ja kolme lasta, joista
vanhin, 9-vuotias tytär on ottanut ensiaskeleensa cheerleadingin parissa. Tällä hetkellä Taru ei itse ole
mukana minkään joukkueen toiminnassa, mutta hän paljastaa, että häntä on kyllä kovasti houkuteltu
mukaan ja asia on tällä hetkellä harkinnassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei cheerleading pysyisi
sydämessä.

Taru kertookin jutelleensa jonkin aikaa sitten erittäin hyvän ystävänsä kanssa, johon hän on tutustunut
aikoinaan cheerleadingin kautta. Puhelussa keskusteltiin ainakin puolet ajasta omista
cheerleadingmuistoista, ja mitä lajissa tällä hetkellä tapahtuu. Lisäksi Taru oli vuoden 2020 tammikuussa
seuraamassa USA:n kilpailuja Orlandossa.

Tarun puheenjohtajakaudesta laji on ottanut suuria harppauksia. Cheerleading on laajentunut sisällöltään.
Nykypäivänä on tarjolla paljon enemmän eri tasoja ja ryhmiä, mahdollisuuksia harrastamiseen.

— Ihanaa on se, että nykyään jokaiselle harrastajalle löytyy sopiva joukkue himmailijoista kilpatasolle
asti. Joukkueita on paljon ja normaalioloissa tapahtumia järjestetään useasti. Lisäksi paracheerin
tarjoaminen on mieletön juttu. Myös taitotaso on kehittynyt huomattavasti, josta suurimpana
tunnustuksena kielivät naisten maajoukkueen voittamat maailmanmestaruudet.

Lopuksi Taru toivottelee jaksamista kaikille vallitsevaan tilanteeseen. Hän on sitä mieltä, että tästäkin
asiasta selvitään yhdessä.

 

Kirjoittaja: Jenna Partanen, SCL viestintätyöryhmä.

Kevään 2021 kilpailukauden toteutus

Kevään 2021 kilpailukausi toteutetaan pääasiassa etäarviointina ja etädigikilpailuina. Tällä ratkaisulla pyritään mahdollistamaan tapahtumien toteuttaminen tapahtumakalenterin mukaisesti ja mahdollisimman riskittömästi. Koronatilanteen niin vaatiessa, valmistaudutaan tapahtumat perumaan viimeistään kuukautta ennen ilmoitettua ajankohtaa.

Lue lisää ”Kevään 2021 kilpailukauden toteutus”

Näin tehdään ihme – mitä sinä voit oppia maailmanmestereilta?

Suomalainen kirjallisuus sai vihdoin joukkoonsa cheerleadingille kunniaa tekevän ja naisvalmentajuutta arvostavan teoksen, kun helmikuussa ilmestyi Ulla Appelsinin ja Maria Wahlroosin kirja Näin tehdään ihme. Tarina pohjoisesta määrätietoisuudesta, vahvasta valmentamisesta, fiksusta treenaamisesta sekä luottamuksesta.

Suomi oli noussut sisulla ja määrätietoisuudella cheerleadingin huipulle voittaen maailmanmestaruudet vuosina 2018 ja 2019. Itsekin lajia harrastava toimittaja ja kirjailija Ulla Appelsin lähestyi maajoukkueen päävalmentajaa, Maria Wahlroosia ja ehdotti, että miksipä tästä upeasta tarinasta ei tehtäisi kirjaa. Maria ei ensin ajatuksesta erityisemmin innostunut, sillä hänen näkökulmastaan kyseessä oli ison ihmisjoukon tekemä projekti, miksi juuri hän olisi paras henkilö kertomaan tarinan, epäili Maria.

— Ehkä tarina olisi kuitenkin ihmisen kertomana mielenkiintoisempi. Pystyin omasta onnekkaasta asemastani käsin kertomaan sen. Minut vakuutti myös Ullan into lajiin ja halu tehdä kunniaa cheerleadingille. Ja onhan tämä ainutlaatuinen tarina, karikkoinen matka huipulle. Tässä oli myös mahdollisuus tehdä tunnetuksi suomalaista naisvalmentajuutta, sillä sitä ei kirjallisuudessa liioin ole ollut esillä, kertoo Maria päätöksestään lähteä projektiin.

Ja kirjasta tuli hyvä. Parempi, kuin Maria oli osannut ajatella. Kirja antaa Marian mukaan realistisen kuvan siitä, että kyseessä on todellinen joukkuelaji, joka on mennyt viime vuosien aikana hurjasti eteenpäin. Kirja kertoo myös siitä, kuinka kovasti urheilijat tekevät töitä menestyksen eteen ja miten paljon sisukkuutta maajoukkueesta löytyy. Jälkeenpäin Maria on miettinyt, tuliko kirjaan kuvailtua hieman liiankin rehellisesti omia henkilökohtaisia tuntemuksia, mutta toisaalta, ehkä se juuri tekee kirjasta niin tunteisiin uppoavan. Marian omasta joukkuehenkisyydestä ja nöyryydestä kertoo se, että näin jälkeenpäin hän edelleen miettii, tuleehan kirjasta tarpeeksi vahvasti esille se, että kyseessä ei ollut vain yhden ihmisen aikaansaannos, vaan sen takana oli iso ryhmä valtavan taitavia ihmisiä: urheilijoita, valmentajia ja muita tukijoukkoja.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuvassa hymyilevä päävalmentaja Maria Wahlroos. Marialla on yllään SCL:n valkoinen fleece ja hänen kätensä on puuskassa.
Maria Wahlroos on toiminut naisten cheerleadingmaajoukkueen valmentajana vuodesta 2016 lähtien.

 

Vinkit valmentajalle luottamuksen ja voittajan asenteen luomiseen

Näin tehdään ihme -kirjassa korostuu luottamuksellinen suhde valmentajan ja urheilijoiden välillä. Mitä vinkkejä Marialla on antaa nuorille tai vanhemmillekin valmentajille, kuinka tuollainen luottamus saadaan joukkueessa aikaan?

— Luottamuksellisen suhteen rakentaminen on pitkä prosessi, joka kehittyy koko ajan. Muista, että olet siellä urheilijoiden takia. On tärkeää, että tietoisesti luotat urheilijoihin. Ehkä sinulla on vaikkapa ajatus, miten urheilija oppisi jonkun uuden asian, mutta urheilija itse haluaakin koettaa erilaista tapaa. Anna hänen tehdä niin. On monta eri tapaa päästä samaan päämäärään ja vaikka yritys epäonnistuisi, voi siitä silloinkin ottaa opiksi.

Ajatuksen voima on suuri. Joskus leikkimielisellä haastamisella voi saada urheilijan onnistumaan uudessa jutussa, joskus taas on tarpeen tehdä asiat päinvastoin kuin ennen; esimerkiksi vaihtaa temppujen paikkaa ohjelmassa, ja näin saadaan uudet taidot onnistumaan. Marian menestyksen resepti onkin: jos teet asiat paremmin kuin parhaat, ei kukaan voi olla parempi.

— Oikean asenteen ja ilmapiirin suhteen olet valmentajana itse jatkuvasti esimerkki – hyödynnä sitä. Jos teet itse paljon töitä ja näytät, ettet päästä itseäsi helpolla, tekevät urheilijat todennäköisesti samoin. Osoita, miten tärkeää tämä kaikki on sinulle. Kannusta ja anna hyvää palautetta, vaikka joskus joutuisitkin itse samalla kamppailemaan epäilysten kanssa. Toimiva kommunikaatio suuntaan ja toiseen on tärkeää, joten herätä myös avointa keskustelua.

 

Miten urheilija voi rakentaa luottamusta ja hyvää ilmapiiriä joukkueessa?

Maria kertoo kirjassaan, kuinka hänelle on tärkeää luottaa urheilijoihinsa. Mitä urheilijat itse voivat tehdä, jotta joukkueessa olisi luottamuksellinen ilmapiiri sekä asenne, joka mahdollistaa huipulle pääsyn?

— Urheilijana cheer-joukkueessa sinun kannattaa osoittaa aktiivisuutta osallistumalla yhteisiin keskusteluihin sekä tapahtumiin. Noudata myös yhdessä sovittuja toimintatapoja ja hoida kunnialla sovitut asiat. Ole myös rohkea ja sano reilusti, jos et pystykään pitämään kiinni sovituista asioista tai sinulla on joku ongelma. Tule juttelemaan joko valmentajalle tai ota asia puheeksi joukkueen kapteenin kanssa.

Maria kehottaa urheilijoita luottamaan, että joukkuekaverit kyllä hoitavat oman hommansa.

— Jokaisella on oma tapa saavuttaa tavoitteet, eikä kannata ajatella, että se oma tapa olisi ainut oikea. Kateudelle ei myöskään kannata antaa liikaa tilaa mielessään tai verrata itseään muihin. Jos joku toinen oppii tietyn taidon ennen sinua, ei se ole sinulta mitään pois. Ja muista myös, että se toinen on saattanut harjoitella kyseistä asiaa vuosia tai olla muuten paremmassa lähtökohdassa onnistumiseen. Pidä myös silmät auki, ja jos huomaat jonkun tarvitsevan apua – tarjoa sitä.

Maria muistuttaa, että hyvä asenne on myöskin taito, jota voi opetella. Esimerkiksi epäonnistumisessa ei ole mitään noloa, se vain tarkoittaa, että on mahdollista oppia jotain uutta. Joukkueella itsellään on iso rooli siinä, että luodaan yhdessä kannustava yhdessä tekemisen ilmapiiri.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuvassa seitsemän naisten cheermaajoukkueen urheilijaa. Neljä takarivin urheilijaa seisoo, kolme eturivin urheilijaa on polviseisonnassa. Reunimmaisimmilla urheilijoilla on käsi lanteilla. Urheilijoilla on päällään sinivalkoinen kisa-asu. Kaikki hymyilevät.
Uutuuskirjassa kerrotaan esimerkiksi, miten luottamusta voi rakentaa joukkueessa.

Vanhemman tuki ja tsemppi nuorelle urheilijalle on tärkeää

Osa maajoukkueen urheilijoista on vasta lukioikäisiä nuoria. Vanhempien tuella on suuri merkitys lapsen harrastamiselle etenkin, kun ikää on vasta verrattain vähän ja todennäköisesti asutaan vielä kotona. Miten vanhempi voi parhaiten tukea omaa lasta, joka harrastaa cheerleadingia ja pyrkii siinä kohti huippua?

Maria kannustaa vanhempia rohkeasti mukaan lajin parin.

— Jos ei itse halua aloittaa lajia, on tarjolla monta eri tapaa olla mukana joukkueen arjessa. Voi vaikkapa tarjoutua avuksi leireille, tehdä vapaaehtoistyötä varainkeruun merkeissä tai muita pienempiä juttuja. Lapselle on tärkeää, että vanhempi on harrastuksessa tukena. Harjoituksiin kuljettaminen, kustannuksissa auttaminen sekä jatkuva kannustaminen ovat konkreettisia tapoja, jotka mahdollistavat nuorelle lajin parissa kehittymisen.

Näin tehdään ihme -kirjaa Maria suosittelee jokaiselle lajista kiinnostuneelle. Myös vanhemmat, jotka ovat jo seuranneet lajia lapsensa harrastamana, ovat saaneet kirjan myötä aivan uudenlaisen sukelluksen lajiin ja oppineet uusia asioita. Eikä tosiaan koskaan ole liian myöhäistä itsekin aloittaa cheerleadingia, innostuihan kirjan kirjoittaja Ulla Applesinkin lajista vasta lastensa harrastamisen myötä.

 

Maajoukkue ei koronasta lannistu

Tämän haastattelun tekemisen hetkellä näyttää, että maailmanmestaruuskisat siirtyvät todennäköisesti nyt syksylle 2021 ja täysin auki on, pääseekö joukkue matkustamaan Orlandoon vai järjestetäänkö kisat jollain tapaa etänä. Maajoukkueella on ollut vain yksi leiripäivä koko tämän kauden aikana, siitäkin jo aikaa monta kuukautta. Marialla on vain hyvää sanottavaa urheilijoistaan tänä poikkeuksellisena aikana.

— Urheilijat ovat toki odottavalla mielellä ja epätietoisia monesta asiasta, mutta ovat ottaneet tämän kaiken hyvin kypsästi ja ammattimaisesti. Pandemian tuomat rajoitukset ja epävarmuus ovat saaneet arvostamaan lajia ihan uudella tavalla. Joukkue on nauttinut valtavasti ennen niin itsestäänselvistä asioista, kuten stunttailusta.

Selvää lienee, että tätä intohimoa ja määrätietoisuutta ei pysäytä edes pandemia ja Suomi tullaan jatkossakin näkemään maailman huipulla, vahvempana kuin koskaan.

Kuvassa kolme maajoukkueen naisurheilijaa jonomaisesti. Keskimmäinen halaa ensimmäistä ja viimeisen urheilijan kädet on keskimmäisen urheilijan harteilla. Urheilijat hymyilevät-
Suomen naisten cheerleadingmaajoukkue ei lannistu koronasta.

 

Kirjoittaja: Pirita Valtonen, SCL viestintätyöryhmä.