Cheerleadingin harrastajamäärä Suomessa jo yli 15 000

Cheerleadingin voimakas kasvu jatkui vuoden 2019 aikana ja cheerleadingharrastajia Suomessa on jo yli 15 000. Lajin harrastajamäärä Suomessa on kasvanut jo vuosituhannen vaihteesta alkaen. 2010-luvulla kasvu on voimistunut ja vuodesta 2017 alkaen harrastajamäärän kasvu on ollut vuosittain yli 20%. Vuonna 2019 Suomen Cheerleadingliiton alaista harrastustoimintaa oli kaikissa Manner-Suomen maakunnissa Kainuuta ja Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta. Harrastajamäärä kasvoi 15 maakunnassa ja yhdessä maakunnassa harrastajamäärä väheni kymmenellä harrastajalla. Maakunnat, joissa harrastajamäärä kasvoi vuonna 2019 yli 40% olivat Etelä-Karjala, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa sekä Satakunta.

Vuonna 2019 kolme suurinta cheerleadingseuraa löytyi Helsingistä. Kymmenen kärkeen nousi seuroja myös suurimmista maakuntakeskuksista sekä erityisesti junioriurheilussa ansioitunut Spirit Shakin’ Cheerleaders, joka toimii kotipaikkansa Tuusulan lisäksi myös Keravan ja Järvenpään alueella Keski-Uudellamaalla. Kaiken kaikkiaan Suomen Cheerleadingliiton jäsenseurojen jäsenmäärä nousi vuoden 2019 aikana 25%.

10 suurinta cheerleadingseuraa vuonna 2019

  1. 1 008 jäsentä – Helsinki Athletics Cheerleaders, Helsinki
  2. 999 jäsentä – Golden Spirit, Helsinki
  3. 990 jäsentä – Funky Team, Helsinki
  4. 835 jäsentä – Tampereen Pyrintö (Cheerleadingjaosto), Tampere
  5. 795 jäsentä – Jaguars Spirit Athletes, Jyväskylä
  6. 793 jäsentä – Northern Lights Cheerleading, Oulu
  7. 752 jäsentä – Dream Team Cheerleaders, Tampere
  8. 707 jäsentä – Turun Cheerleadingseura Smash, Turku
  9. 700 jäsentä – Spirit Shakin’ Cheerleaders, Tuusula
  10. 669 jäsentä – Funky Cheer Team Espoo, Espoo

Uutena seurana 10 suurimman seuran joukkoon nousi Funky Cheer Team Espoo, jossa harrastajamäärä kasvoi jopa 72%.

Vuonna 2019 suhteessa suurimman kasvuloikan teki Kemin Lämärit, jossa cheerleadingin harrastajamäärä lähes triplaantui. Vantaalaiset seurat FT Cheer Vantaa ja Tikkurilan naisvoimistelijat nousivat suhteellisessa kasvutilastossa sijoille kaksi ja kolme.

3 suhteellisesti eniten kasvanutta seuraa vuonna 2019

  1. 55 jäsentä (+175%) – Kemin Lämärit (cheerleadingtoiminta), Kemi
  2. 303 jäsentä (+131%) – FT Cheer Vantaa, Vantaa
  3. 163 jäsentä (+96%) – Tikkurilan naisvoimistelijat (cheerleadingtoiminta), Vantaa

Reilusta 15 000 harrastajasta hieman vajaa 1 000 oli erikoistunut cheertanssiin. Cheertanssiharrastajia löytyi yhteensä kahdeksastatoista Suomen Cheerleadingliiton jäsenseurasta.

3 suurinta seuraa cheertanssiharrastajamäärän mukaan vuonna 2019

  1. 132 cheertanssijaa – Helsinki Athletics Cheerleaders, Helsinki
  2. 125 cheertanssijaa – Northern Lights Cheerleaders, Oulu
  3. 102 cheertanssijaa – Funky Cheer Team Espoo, Espoo

Suomen Cheerleadingliiton kasvuennusteen mukaan 20 000 harrastajan rajapyykki saavutetaan viimeistään vuonna 2022.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuotuista seuratukea 65 000 € cheerleadingseuroille

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille yhteensä 3,5 miljoonaa euroa vuosittain jaettavaa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä tuetaan paikallista seuratoimintaa ja liikunnallisen elämäntavan edistämistä. Seuratukea myönnettiin yhteensä 358 hankkeelle. Niistä uusia hankkeita on 246 ja jatkoa aiemmalle hankkeelle 112. Avustukset kohdistuvat 63 eri kuntaan. Seurojen yhteishankkeita on 30.

– Tänä vuonna cheerleadingseurojen hakemuksissa korostuivat palkkaushankkeet, joka näkyy myös tuettavien hankkeiden teemoissa. Tämä kertonee lajin kasvusta ja siitä, että seuroilla on kova tarve saada lisää käsipareja seuratoiminnan pyörittämiseen, arvioi Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel.

Peräti kolme uusista tuettavista hankkeista sai täyden 15 000 € tuen, kun vuotta aikaisemmin yksikään cheerleadinghanke ei saanut maksimitukea.

– Vaikka ensi vuoden hausta ei ole vielä virallisesti informoitu, kannustan seuroja jo nyt aloittamaan pohdinnan tulevan vuoden seuratukien hakemisesta. Tärkeintä on, että seura löytää toiminnastaan aitoja kehitystarpeita, jotka istuvat seuratuen tavoitteisiin. Olen varma, että vuosien kasvun ja poikkeuksellisen vuoden 2020 jälkeen tällaisia tarpeita on rutkasti, Hagel kommentoi.

Uudet hankkeet:
Black Diamond Cheerleaders ry – Seurakoordinaattorin palkkaus -15 000 €
Mikkelin Naisvoimistelijat ry – Cheerleading liikuttaa! – 15 000 €
Spirit Shakin’ Cheerleaders – Seurakoordinaattorin palkkaus – 15 000 €
Unity Cheer ry – Seurakoordinaattorin palkkaaminen – 9 000 €

Jatkohankkeet:
Dream Team Cheerleaders DTC ry – Tassupolku – 5 000 €
Golden Spirit ry – Kiertävä akrobatiavalmentaja – 6 000 €

Suomen Cheerleadingliiton jäsenseurat saivat vuonna 2020 tukea yhteensä 65 000 €, vuonna 2019 tukea cheerseuroille jaettiin 69 200 €. Vuoden 2020 cheerleadingseurat hakivat rahoitusta yhteensä 10 uuteen hankkeeseen, joista 4 hanketta rahoitettiin eli 40 % hankkeista sai myöntävän tukipäätöksen.

SCL hallituksen kokoustiedote 10/2020

Suomen cheerleadingliiton hallitus piti vuoden 10. kokouksensa 15.huhtikuuta. Kokouksessa käsiteltiin kilpailujärjestelmän uudistusta. Lisäksi Muuramen Syke ry hyväksyttiin kokouksessa SCL:n jäseneksi.

Hallitus keskusteli kilpailujärjestelmän uudistuksesta ja päätti kevätkokoukselle esitettävän esityksen yksityiskohdista. Hallitus keskusteli mm. kilpailujärjestelmän uudistuksen yhteydessä uudistettavasta kilpailuiden talouden- ja työnjaosta liiton ja seurojen välillä. Tavoitteena on rakentaa taloudellisesti kestävä järjestelmä niin liiton kuin seurojenkin kannalta useiksi vuosiksi eteenpäin. Lisäksi hallitus keskusteli ikärajoista ja kilpailusäännöistä sekä niiden hyväksymisprosessista uudessa kilpailujärjestelmässä. Hallitus esittää, että uusi kilpailujärjestelmä saatettaisiin voimaan vuoden 2021 alusta ja seurojen järjestettäviksi suunnitellut kilpailut laitetaan seuroille hakuun välittömästi, kun esitys on hyväksytty.

Koska koronaviruskriisin aiheuttaman epävarmuuden vuoksi kevätkokouksen järjestymisestä kesäkuussa ei vielä ole varmuutta, niin esitys uudeksi kilpailujärjestelmäksi esitellään jäsenseurojen johdolle suunnatussa keskiviikkoklubissa 13.5. ja se lähetetään ennakkoon tutustuttavaksi kaksi viikkoa etukäteen. Jäsenseuroja pyydetään samassa yhteydessä lähettämään uudistukseen liittyviä kysymyksiä ennakkoon, jotta niihin voidaan vastata mahdollisimman tehokkaasti yhteisessä tilaisuudessa. Keskustelutilaisuuden tavoitteena on tuoda jäsenistölle ennakkotietoa uudesta esitettävästä kilpailujärjestelmästä tilanteessa, jossa sen virallinen käsittely on siirtynyt aiottua myöhemmäksi.

Hallitus käsitteli myös jäsenseuralta tulleen aloitteen, joka koski siirtymistä uuteen kilpailujärjestelmään jo tulevan syksyn aikana. Hallitus ei näe perusteltuna aikaistaa vielä hyväksymättömän kilpailujärjestelmän käyttöönottoa. Käyttöönoton aikaistamisella olisi vaikutuksia mm. liiton ja niiden seurojen talouteen, joille syksyn kilpailut on jo myönnetty. Talousvaikutusten seurauksena jouduttaisiin pohtimaan myös muiden jo toimintasuunnitelmaan kirjattujen toimien leikkaamista tältä ja mahdollisesti tulevalta vuodelta.

Seuraava hallituksen kokous pidetään torstaina 7.5.2020.

Lisätietoja: Suomen cheerleadingliiton hallituksen puheenjohtaja Riikka Taivassalo, riikka.taivassalo@scl.fi.

Lisätalousarviosta tukea liikunnan ahdinkoon

Suomen Olympiakomitea ry

Tiedote 8.4.2020

 

Lisätalousarviosta tukea liikunnan ahdinkoon

Liikunta ja urheilu sai tänään hartaasti odotetun taloudellisen tukipaketin. Lisätalousarviossa esitetään koronaviruspandemian vuoksi vaikeuksiin ajautuneelle seura- ja järjestökentälle sekä liikunnan koulutuskeskuksille noin 20 miljoonan euron tukea.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen on tyytyväinen, että liikunta ja urheilu huomioitiin lisätalousarviossa.

– Liikunnan kriisipaketti on lähtökohdiltaan oikea. Sen rakentaminen oli hallitukselta ja erityisesti urheiluministeri Hanna Kososelta vastuullinen teko tässä vaikeassa tilanteessa. Nyt on varmistettava, että tuki saadaan nopeasti kentälle erityisesti seurojen elinvoimaisuuden turvaamiseksi, Salonen painottaa.

Tuelle on todellinen tarve. Olympiakomitean maaliskuun lopulla tekemän kyselyn mukaan koronaviruspandemian aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat vähintään 81 miljoonaa euroa. Kriisi uhkaa erityisesti seuratoimintaa, jonka menetykset ovat yli 40 miljoonaa euroa. Kyselyn perusteella seuroissa käydään todellista selviytymistaistelua. Pahin uhkakuva on, että kokonaisten seurojen toimintaa lakkautetaan.

Salonen katsoo, etteivät valtion toimet yksinään riitä toimialan viemiseen kriisin yli.

– Julkisen tuen lisäksi tarvitaan myös sitä innovatiivisuutta ja sitkeyttä, jota seurat ja muut liikunnan ja urheilun toimijat ovat jo osoittaneet. Seuroissa järjestetään muun muassa etätreenejä ja omatoimiseen harjoitteluun valmennetaan sosiaalisessa mediassa. Myös kuntien tulisi rakentaa liikunnalle hätäapupaketteja. Ne voivat muodostua esimerkiksi palkkatuesta, tilavuokrakuluista pidättäytymisistä ja kohdennetuista seuratuista, Salonen sanoo.

Salonen vetoaa jokaista suomalaista osallistumaan liikunnan ja urheilun pelastustalkoisiin.

– Kannustan jokaista miettimään keinoja, joilla voisi tukea omaa seuraansa. Tällä vaikutamme suoraan siihen, että liikkumista, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja urheiluelämyksiä voidaan edistää senkin jälkeen, kun kriisistä on selvitty, Salonen toteaa.

Valtioneuvoston tiedote lisätalousarviosta

 

Lisätiedot: Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, p. 040 541 02 95

SCL hallituksen kokoustiedote 9/2020

Suomen Cheerleadingliiton hallitus on kokoustanut tiivistetyllä aikataululla koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi ja piti vuoden yhdeksännen kokouksensa torstaina 2. huhtikuuta. Kokouksessa päätettiin kesäkuulle suunnitellun Summer Cheer Cup -kilpailun perumisesta, siirretyn kevätkokouksen uudesta päivämäärästä sekä tarkistetalousarviosta vuodelle 2020.

Summer Cheer Cup -kilpailu on peruttu

Kesäkuulle suunniteltu Summer Cheer Cup -kilpailu perutaan. Hallitus myös päätti pitäytyä jo maaliskuussa tehdyssä päätöksessä siitä, että lisenssin hallinto-osan maksuja ei palauteta, vaikka kilpailutoiminta lisenssikauden osalta onkin jouduttu perumaan poikkeusolosuhteiden vuoksi. Lisenssien hallinto-osalla katettavat toiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat juosseet alkuvuodesta täysin normaalisti ja jatkuvat myös toiminnan keskeytyksen aikana.

Vuoden 2020 tarkistetalousarvio

Vuoden 2020 tarkistetalousarvio on tehty tällä hetkellä sillä oletuksella, että toimintaa päästään jatkamaan poikkeustilan jälkeen normaalisti elokuussa. Mikäli seuraavien kuukausien aikana näyttäisi siltä, että tämä oletus ei tule toteutumaan, hallitus tarkastelee taloutta uudelleen. Poikkeustilan aiheuttama toiminnan keskeyttäminen ja erityisesti kaikkien kevään kilpailuiden peruuttaminen sekä lisenssimyynnin pysähtyminen aiheuttaa Suomen Cheerleadingliiton vuoden 2020 budjettiin yli 200 000 euron loven. Vuoden 2020 budjetti oli tehty alun perin noin 17 000 euroa alijäämäiseksi. Hallituksen nyt hyväksymä tarkistetalousarvio on noin 80 000 euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan omasta pääomasta.

Osa talouden sopeutuksesta aiheutui niin sanotusti koronakriisin seurauksena. Eniten kriisin seurauksena syntyneitä vaikutuksia tuli huippu-urheilun puolelle MM-kilpailuiden siirtämisen ja EMkilpailuiden perumisen myötä. Muut kuin koronakriisin aiheuttamat sopeutustoimet on pyritty löytämään siten, että niillä olisi mahdollisimman vähän vaikutuksia suoraan seuroihin kohdistuviin tukipalveluihin ja toimintaan. Nyt päätetyt sopeutustoimet mahdollistavat myös sen, että toistaiseksi liiton henkilöstöä ei ole tarvetta lomauttaa. Henkilöstön työpanos ohjataan toiminnan kehittämistyöhön ja seurojen tukitoimenpiteiden vahvistamiseen poikkeustilan aikana.

Talouden sopeutustoimina hallitus päätti mm. siirtää ennen koronakriisin puhkeamista käynnistetyn uuden järjestösihteerin rekrytoinnin syksyyn. Näin ollen toimistolla työskentelee tällä hetkellä yksi henkilö vähemmän. Myös tälle vuodelle suunniteltu liiton ulkoasun uudistaminen siirretään myöhempään ajankohtaan. Hallituksen ja joidenkin valiokuntien toimintaa päätettiin jatkaa myös poikkeustilan jälkeen osittain etänä, jolloin säästetään matka- ja kokouskuluissa. Kansainvälisen toiminnan osalta kulut minimoidaan ja SCL:n edustajista kv-järjestöjen vuosikokouksiin päätetään uudestaan, kun niiden uudet ajankohdat selviävät.

Kilpailutoiminnassa nyt päätetyt sopeutukset tulevat näkymään syksyllä siten, että syksyn liittojohtoisissa ja seurayhteistyökilpailuissa ei jaeta mitaleja. Kärkikolmikkoon sijoittuneille joukkueille tullaan tarjoamaan mahdollisuutta tilata mitalit omalla kustannuksella jälkikäteen. Pokaalit jaetaan normaalisti. Myös tälle vuodelle suunniteltu uudistus liiton level 1-4 kilpailuissa tarjottavista spottereista siirretään seuraavalle vuodelle. Myös tänä vuonna käynnistetty Hit -kampanja tullaan toteuttamaan hieman pienempänä ja seuroille jaettava palkintosumma tulee olemaan 10 000 euron sijasta 5000 euroa.

Seuroille suunnattujen palveluiden ja koulutusten osalta säästöjä haetaan tilavuokrista, matkakuluista ja ulkopuolisista kouluttajista niissä aiheissa, joissa osaamista löytyy myös liiton sisältä.
Olosuhdetyöhön suunniteltua työkalua ei ole alkuvuoden aikana todettu tarkoituksenmukaiseksi, vaan olosuhdetyöhön on jo käytetty muita tehokkaampia keinoja ja näin ollen työkalun kustannuksista saadaan myös säästöjä.

Varainhankinnan osalta hallitus varautuu siihen, että koronakriisin aiheuttama poikkeustila voi näkyä syksyn kilpailujen osallistujamäärissä ja lisenssin ostajissa. Näin ollen tarkistetalousarvioon on asetettu alkuperäistä huomattavasti maltillisemmat tavoitteet syksyn lisenssimyynnin osalta.

SCL kevätkokous 13.6.2020

Hallitus päätti lisäksi siirretyn kevätkokouksen päivämäärästä. Kevätkokous järjestetään lauantaina 13.6. Helsingissä, mikäli poikkeustilan olosuhteet niin sallivat. Jäsenistölle järjestetään huhtikuun lopussa keskustelutilaisuus kevätkokouksessa päätettäväksi tulevasta kilpailujärjestelmän uudistuksesta. Lisätietoja ja kutsu etäyhteyksillä järjestettävään tapahtumaan lähetetään pian. SCL hallitus kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 15. huhtikuuta ja keskustelee ainakin kilpailujärjestelmän uudistuksesta sekä tulevan syksyn kilpailutoiminnasta.

Lisätietoja: SCL hallituksen puheenjohtaja Riikka Taivassalo, riikka.taivassalo@scl.fi

Olympiakomitea ja urheilujärjestöt: Koronavirusepidemialla merkittävät taloudelliset vaikutukset liikuntaan ja urheiluun

Koronavirusepidemialla merkittävät taloudelliset vaikutukset liikuntaan ja urheiluun Suomen Olympiakomitean kyselyn mukaan koronavirusepidemian aiheuttamat taloudelliset menetykset liikunnalle ja urheilulle ovat vähintään 81 miljoonaa euroa. Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustila uhkaa erityisesti suomalaisen liikunnan ja urheilun kivijalkaa, seuratoimintaa, jonka menetykset ovat yli 40 miljoonaa euroa.

Olympiakomitean teettämän kyselyn perusteella seuroissa pohditaan nyt lomautuksia, irtisanomisia ja toimintojen lakkauttamista. Pahin uhkakuva on, että kokonaisten seurojen toimintaa lakkautetaan. Tällöin ihmisten liikkuminen, yhteisöllisyys ja terveys sekä urheiluelämykset kärsivät merkittävästi. Suomalaisella seuratoiminnalla on yli satavuotiaat perinteet kansakunnan yhteisen hyvinvoinnin rakentajana.

Olympiakomitea ja liikunta- ja urheiluyhteisö esittävät perjantaina tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle jättämässään selvityksessä liikunnan ja urheilun kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaamista erityisavustuspaketilla. Lisäksi ministeriöltä toivotaan tiivistä yhteistyötä kuntien liikuntatoimien kanssa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden urheiluseurojen pelastamiseksi.

– Emme voi antaa poikkeustilanteen tuhota suomalaisen seuratoiminnan edellytyksiä. Tarvitsemme epidemian aikana ja erityisesti sen jälkeen liikettä, yhteisöllisyyttä, elämyksiä, terveyttä ja hyvinvointia. Seuratoiminta on Suomen suurin kansanliike ja tarjoaa kaikkea tätä, Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen toteaa.

Ministerille jätetyssä esityksessä todetaan myös, että opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulee etsiä yhteistyössä ratkaisu yhtiömuotoisten liigojen (kuten SM-liiga, Veikkausliiga ja Korisliiga) tukemiseen.

Liikunta auttaa selviämään poikkeustilanteessa

Poikkeustilanne vaikuttaa omaehtoiseen liikuntaan, sillä sisäliikuntapaikat on suljettu ja liikuntatapahtumat laajasti peruttu, myös ulkoliikunnassa. Vaikka ulkoliikunta ja kotona tapahtuva harjoittelu ovat toistaiseksi sallittuja, on riski, että fyysinen aktiivisuus vähenee ja ihmiset passivoituvat.

Pitkäaikaiset vaikutukset riippuvat kriisin lopullisesta pituudesta. Julkisen vallan toimet ovat merkityksellisessä asemassa rajaamassa väistämättömien vaikutusten mittakaavaa. Tämä on perusteltua myös yhteiskunnan kannalta. Epidemian jälkeen ja sen aikanakin tarvitsemme liikettä, yhteisöllisyyttä, elämyksiä, terveyttä ja hyvinvointia. Liikunta ja urheilu tarjoavat juuri näitä asioita.
Koronavirusepidemialla merkittävät taloudelliset vaikutukset liikuntaan ja urheiluun

Nyt on oikea hetki auttaa liikunnan ja urheilun toimijat kriisin yli, jotta ne voivat olla tukemassa suomalaista yhteiskuntaa takaisin jaloilleen, kun sen aika on.

Kunnat tarvitaan mukaan pelastustalkoisiin

Liikunta- ja urheiluyhteisö vetoaa myös kuntien liikuntatoimiin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden urheiluseurojen pelastamiseksi. Kuntien toivotaan nyt luovan kansalaisjärjestötoiminnalle hätäapupaketteja, jotka voivat muodostua esimerkiksi palkkatuesta, tilavuokrakuluista pidättäytymisistä ja kohdennetuista seuratuista.

Suomen kansainvälisissä verrokkimaissa on rakennettu ja ollaan rakentamassa tukipaketteja liikunnalle ja urheilulle. Esimerkiksi Norjassa on jo päätetty kevään osalta noin 50 miljoonan euron tuesta liikunnalle ja urheilulle. Myös Tanskassa ja Ruotsissa sekä lukuisissa Euroopan maissa hallitukset valmistelevat tukipaketteja.

Lisätiedot: Mikko Salonen, p. 040 541 0295 toimitusjohtaja Suomen Olympiakomitea